Muottikierron optimointi talvibetonoinnissa : case Arkkukallio
Lähtölä, Sanna (2023)
Lähtölä, Sanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051610931
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051610931
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia paksujen maanvaraisten betonilaattojen lujuudenkehitystä talviolosuhteissa ja tutkia voidaanko jollakin tietyllä jälkihoitomenetelmällä nopeuttaa lämmön- sekä lujuudenkehittymistä. Lujuu-denkehityksen tarkastelukohta oli se ajanhetki, jolloin saavutetaan betonissa riittävä lujuus muottien purkua varten. Työn tilaajana oli Destia Oy.
Työssä käsiteltiin talvibetonointia, siihen varautumista sekä mitä betonille tapahtuu, mikäli jäätymislujuus ei ole täyttynyt. Työssä tutkittiin kolmen eri laatan betonin kehittymislämpötiloja. Jälkihoitomenetelmiksi valikoitui lämmitettävät routamatot, lämmöneriste ja kevytpeite sekä kovetinkaapeli laatan ulkoreunalla. Betonin lämpötilojen perusteella laskettiin betonin muotinpurkulujuus kypsyysiän perusteella.
Kovetinkaapelin käytöllä ei ollut huomattavaa vaikutusta valettaessa suurta laattaa. Muotinpurkulujuus saavutettiin nopeimmin lämmitettävillä routamatoilla, mutta hyvällä eristepeittelyllä saatiin tulokseksi vain tunti pidempi aika, jolloin muotinpurkulujuus täyttyy. Työssä tutkittiin myös laattojen lujuus kimmovasarakoestuksella 21 vuorokauden jälkeen. Kimmovasarakoestus tuki laskelmia ja huomioitiin jälkihoidon tarpeellisuus, mikäli kaivantojen täyttö ei voisi odottaa kauan.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan tulevaisuudessa käyttää suuntaa antavana ohjeena suunniteltaessa talvibetonointia paksuihin maanvaraisiin laattoihin.
Työssä käsiteltiin talvibetonointia, siihen varautumista sekä mitä betonille tapahtuu, mikäli jäätymislujuus ei ole täyttynyt. Työssä tutkittiin kolmen eri laatan betonin kehittymislämpötiloja. Jälkihoitomenetelmiksi valikoitui lämmitettävät routamatot, lämmöneriste ja kevytpeite sekä kovetinkaapeli laatan ulkoreunalla. Betonin lämpötilojen perusteella laskettiin betonin muotinpurkulujuus kypsyysiän perusteella.
Kovetinkaapelin käytöllä ei ollut huomattavaa vaikutusta valettaessa suurta laattaa. Muotinpurkulujuus saavutettiin nopeimmin lämmitettävillä routamatoilla, mutta hyvällä eristepeittelyllä saatiin tulokseksi vain tunti pidempi aika, jolloin muotinpurkulujuus täyttyy. Työssä tutkittiin myös laattojen lujuus kimmovasarakoestuksella 21 vuorokauden jälkeen. Kimmovasarakoestus tuki laskelmia ja huomioitiin jälkihoidon tarpeellisuus, mikäli kaivantojen täyttö ei voisi odottaa kauan.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan tulevaisuudessa käyttää suuntaa antavana ohjeena suunniteltaessa talvibetonointia paksuihin maanvaraisiin laattoihin.