Vuorovaikutusosaaminen rakennusliikkeen työnjohtajien työssä: pitää oppia tuntemaan ihminen ja lukea ihmistä. Ei se ihan yksinkertainen asia ole.
Tabell, Risto (2023)
Tabell, Risto
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210305
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella rakennusliikkeen työnjohtajien ja vastaavien työnjohtajien vuorovaikutusosaamista. Tutkimuskysymykset olivat:
1. Miten työnjohtajat määrittelevät vuorovaikutusosaamisen omassa työssään?
2. Millä tavalla vuorovaikutusosaaminen tulee esille työnjohtajien työssä?
3. Mitkä asiat tukevat työnjohtajien vuorovaikutusosaamista ja viestintää?
Rakennushankkeen suunnittelussa ja ohjauksessa keskeisessä roolissa ovat esimerkiksi aikataulutukseen, hankintaan, lupamenettelyyn, valvontaan, sopimuksiin ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät suunnitelmat ja asiakirjat. Asiajohtamisen lisäksi työnjohtajat tarvitsevat ihmistenjohtamiseen liittyviä taitoja, joista vuo-rovaikutusosaaminen on laajuudeltaan yksi merkittävimmistä alueista työssä.
Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan vuorovaikutusosaamisesta tehty keskeinen tutkimus ja sen lisäksi teoriaosassa tarkastellaan johtamisteorioiden kehitystä Suomessa sekä avataan muutamia johtamiseen liittyviä ilmiöitä, jotka vaikuttavat työnjohtajien työhön joko suoraan tai välillisesti. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmänä käytettiin verkkokyselyä ja teemahaastattelua. Seuraavaksi lähdemateriaali analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka tukena käytettiin teoriaohjaavuutta.
Työnjohtajat kokivat, että heidän vuorovaikutusosaamisensa on riittävän hyvä, jotta he voivat johtaa ja tukea työntekijöitä. He kokivat, että työhön liittyy jonkin verran haastavia vuorovaikutustilanteita, joissa työtä tukee se, että he tuntevat työntekijät ja osaavat tarvittaessa toimia erilaissa neuvottelutilanteissa tilaajan, urakoitsijoiden ja asiakkaiden kanssa. Onnistumisen kokemukset vuorovaikutusosaamisessa liittyivät useimmiten aikataulutuksessa onnistumiseen, ongelmatilanteisiin puuttumiseen rohkaistumisessa sekä hyvään yhteishenkeen työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä. Vuorovaikutusosaamisessa korostui kyky antaa ja vastaanottaa palautetta ja toimia osana työryhmää. Organisaation tasolla tärkeä tuki muodostui siitä, että vertikaalitason viestintä oli tarkasti kohdennuttua ja etukäteen suodatettua. Laitteiden ja ohjelmistojen toiminnan tulisi olla sujuvaa ja aineiston dokumentoinnissa tulisi hyödyntää yhteisiä tietokantoja.
Jatkotutkimusta voidaan kohdentaa niihin työvälineisiin, joilla työnjohtajien vuorovaikutusosaamista voitaisiin tukea entistä paremmin sekä opintojen aikana että työelämässä täydennyskoulutuksena. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rakennusalan ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmiin lisättäisiin ihmisten johtamiseen liittyvää opetusta joko erillisenä opintojaksona tai sisällytettynä muiden opintojaksojen sisään. Rakennusliikkeiden tulisi tarkastella mahdollisuutta täydennyskoulutukseen, jolla tuettaisiin työnjohtajien vuorovaikutus- ja viestintäosaamista.
1. Miten työnjohtajat määrittelevät vuorovaikutusosaamisen omassa työssään?
2. Millä tavalla vuorovaikutusosaaminen tulee esille työnjohtajien työssä?
3. Mitkä asiat tukevat työnjohtajien vuorovaikutusosaamista ja viestintää?
Rakennushankkeen suunnittelussa ja ohjauksessa keskeisessä roolissa ovat esimerkiksi aikataulutukseen, hankintaan, lupamenettelyyn, valvontaan, sopimuksiin ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät suunnitelmat ja asiakirjat. Asiajohtamisen lisäksi työnjohtajat tarvitsevat ihmistenjohtamiseen liittyviä taitoja, joista vuo-rovaikutusosaaminen on laajuudeltaan yksi merkittävimmistä alueista työssä.
Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan vuorovaikutusosaamisesta tehty keskeinen tutkimus ja sen lisäksi teoriaosassa tarkastellaan johtamisteorioiden kehitystä Suomessa sekä avataan muutamia johtamiseen liittyviä ilmiöitä, jotka vaikuttavat työnjohtajien työhön joko suoraan tai välillisesti. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmänä käytettiin verkkokyselyä ja teemahaastattelua. Seuraavaksi lähdemateriaali analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka tukena käytettiin teoriaohjaavuutta.
Työnjohtajat kokivat, että heidän vuorovaikutusosaamisensa on riittävän hyvä, jotta he voivat johtaa ja tukea työntekijöitä. He kokivat, että työhön liittyy jonkin verran haastavia vuorovaikutustilanteita, joissa työtä tukee se, että he tuntevat työntekijät ja osaavat tarvittaessa toimia erilaissa neuvottelutilanteissa tilaajan, urakoitsijoiden ja asiakkaiden kanssa. Onnistumisen kokemukset vuorovaikutusosaamisessa liittyivät useimmiten aikataulutuksessa onnistumiseen, ongelmatilanteisiin puuttumiseen rohkaistumisessa sekä hyvään yhteishenkeen työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä. Vuorovaikutusosaamisessa korostui kyky antaa ja vastaanottaa palautetta ja toimia osana työryhmää. Organisaation tasolla tärkeä tuki muodostui siitä, että vertikaalitason viestintä oli tarkasti kohdennuttua ja etukäteen suodatettua. Laitteiden ja ohjelmistojen toiminnan tulisi olla sujuvaa ja aineiston dokumentoinnissa tulisi hyödyntää yhteisiä tietokantoja.
Jatkotutkimusta voidaan kohdentaa niihin työvälineisiin, joilla työnjohtajien vuorovaikutusosaamista voitaisiin tukea entistä paremmin sekä opintojen aikana että työelämässä täydennyskoulutuksena. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rakennusalan ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmiin lisättäisiin ihmisten johtamiseen liittyvää opetusta joko erillisenä opintojaksona tai sisällytettynä muiden opintojaksojen sisään. Rakennusliikkeiden tulisi tarkastella mahdollisuutta täydennyskoulutukseen, jolla tuettaisiin työnjohtajien vuorovaikutus- ja viestintäosaamista.