Oppilaitosturvallisuuden kehittäminen Uusimaalaisessa peruskoulussa
Lappalainen, Ilkka (2023)
Lappalainen, Ilkka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027193
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tunnistaa haastatteluiden ja havainnoinnin perusteella Uusimaalaisen peruskoulun turvallisuustilannetta tarkastelemalla kolmea turvallisuuden osa-aluetta ja muodostaa kehitysehdotuksia koulun turvallisuuden parantamiseksi. Näihin kolmeen osa-alueeseen kuuluu pelastus-, työturvallisuus ja kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus. Osa-alueet valitsi toimeksiantaja. Haastatteluiden ja havainnointien sekä opinnäytetyössä käytettyjen kirjallisuuden perusteella työssä lopuksi esitetään myös kehitysehdotuksia turvallisuuspuutteiden parantamiseksi. Toimeksiantajana oli kunnan turvallisuuspäällikkö.
Opinnäytteen tietoperusta koostuu aikaisemmista oppilaitosturvallisuutta koskevista tutkimuksista, alan kirjallisuudesta, viranomaisten antamista ohjeistuksista ja lainsäädännöstä. Tiedonkeruuseen käytettiin kvalitatiivisia analyysi- ja tutkimusmenetelmiä. Eli tietoa hankittiin rehtorin yksilöhaastattelulla, henkilöstön kanssa ryhmähaastattelu ja näiden lisäksi tehtiin havainnointikierroksia. Ryhmähaastatteluun osallistui opettajien lisäksi heidän kanssaan työskenteleviä eri ammattinimikkeillä toimivia henkilöitä. Näiden kahden tiedonkeruumenetelmänä lisäksi käytettiin havainnointia, joka toteutettiin rehtorin kanssa kolmeen eri otteeseen. Haastattelut ja havainnoinnit analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin ryhmittelemällä hankittu tieto ennalta määrättyjen turvallisuus osa-alueiden alle ja koodaamalla kyseistä materiaalia käyttämällä ”line-by-line” tekniikkaa. Yksilö- ja ryhmähaastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua.
Analysoinnin tuloksena löydettiin erilaisia turvallisuuspuutteita. Ensimmäisenä turvallisuuspuutteena nähtiin kouluterveydenhoitajan huoneen kalusteiden sijoittelu, jos esimerkiksi huoneessa käytävä keskustelu eskaloituu väkivaltaiseksi. Tätä riskiä voidaan pienentää kalusteiden uudelleen sijoittelulla. Toinen kohta oli henkilökunnan turvallisuuskoulutuksien väliin jääminen ja niiden vähyys. Tätä puutetta voidaan parantaa koulutuksien lisäämisellä kaikille opettajille. Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuden osa-alueesta nousi esiin koulun pihalla oleva toiminta iltaisin ja viikonloppuisin, johon kuulu muun muassa ajoneuvolla ajaminen koulun pihalle ja vahingonteot. Tällaiseen toimintaan ehdotuksena syntyi puomin tai portin laittaminen ajotielle. Pelastusturvallisuuden näkökulmasta katsottuna sisäopaskarttojen puuttuminen nähtiin ongelmallisena. Näin ollen karttojen laittaminen sisälle parantaisi pelastusturvallisuutta huomattavasti. Toisin sanoen tässä opinnäytetyössä tunnistettiin uusia riskejä aikaisempien tunnistettujen riskien lisäksi ja näille riskeille annettiin kehitysideoita, perustuen haastatteluiden ja havainnointien tuloksiin sekä opinnäytetyössä käytettyyn kirjallisuuteen. Kehitysehdotusten toteuttaminen on rajattu tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.
Opinnäytteen tietoperusta koostuu aikaisemmista oppilaitosturvallisuutta koskevista tutkimuksista, alan kirjallisuudesta, viranomaisten antamista ohjeistuksista ja lainsäädännöstä. Tiedonkeruuseen käytettiin kvalitatiivisia analyysi- ja tutkimusmenetelmiä. Eli tietoa hankittiin rehtorin yksilöhaastattelulla, henkilöstön kanssa ryhmähaastattelu ja näiden lisäksi tehtiin havainnointikierroksia. Ryhmähaastatteluun osallistui opettajien lisäksi heidän kanssaan työskenteleviä eri ammattinimikkeillä toimivia henkilöitä. Näiden kahden tiedonkeruumenetelmänä lisäksi käytettiin havainnointia, joka toteutettiin rehtorin kanssa kolmeen eri otteeseen. Haastattelut ja havainnoinnit analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin ryhmittelemällä hankittu tieto ennalta määrättyjen turvallisuus osa-alueiden alle ja koodaamalla kyseistä materiaalia käyttämällä ”line-by-line” tekniikkaa. Yksilö- ja ryhmähaastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua.
Analysoinnin tuloksena löydettiin erilaisia turvallisuuspuutteita. Ensimmäisenä turvallisuuspuutteena nähtiin kouluterveydenhoitajan huoneen kalusteiden sijoittelu, jos esimerkiksi huoneessa käytävä keskustelu eskaloituu väkivaltaiseksi. Tätä riskiä voidaan pienentää kalusteiden uudelleen sijoittelulla. Toinen kohta oli henkilökunnan turvallisuuskoulutuksien väliin jääminen ja niiden vähyys. Tätä puutetta voidaan parantaa koulutuksien lisäämisellä kaikille opettajille. Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuden osa-alueesta nousi esiin koulun pihalla oleva toiminta iltaisin ja viikonloppuisin, johon kuulu muun muassa ajoneuvolla ajaminen koulun pihalle ja vahingonteot. Tällaiseen toimintaan ehdotuksena syntyi puomin tai portin laittaminen ajotielle. Pelastusturvallisuuden näkökulmasta katsottuna sisäopaskarttojen puuttuminen nähtiin ongelmallisena. Näin ollen karttojen laittaminen sisälle parantaisi pelastusturvallisuutta huomattavasti. Toisin sanoen tässä opinnäytetyössä tunnistettiin uusia riskejä aikaisempien tunnistettujen riskien lisäksi ja näille riskeille annettiin kehitysideoita, perustuen haastatteluiden ja havainnointien tuloksiin sekä opinnäytetyössä käytettyyn kirjallisuuteen. Kehitysehdotusten toteuttaminen on rajattu tämän opinnäytetyön ulkopuolelle.