Open-tietojärjestelmä : Etämonitoroinnin kehittäminen osana ympäristöteknologian koulutusta ja innovaatiotoimintaa
Arola, Johanna; Aarniosalo, Piia; Poutiainen, Hannu; Hannus, Esa; Isotalus, Heikki (2014)
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-424-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-424-4
Tiivistelmä
Ympäristömittaukset ovat nykyisillä menetelmillä aikaa vieviä vaatien paljon työtä. Online-monitorointijärjestelmän kehittäminen varteenotettavaksi tutkimus-, seuranta- ja valvontamenetelmäksi niin perustarkkailuun kuin valvontaan on useimmiten kustannustehokas vaihtoehto.
Mikkelin ammattikorkeakoulu hallinnoi Open-tietojärjestelmä – etämonitoroinnin kehittäminen osana ympäristöteknologian koulutusta ja innovaatiotoimintaa -hanketta. Hanke alkoi 1.1.2012 ja päättyi 30.6.2014. Hanketta rahoittivat Etelä-Savon Maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Mikkelin Vesiliikelaitos, Metsäsairila Oy ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy. Hanke oli EU-osarahoitteinen (EAKR) hanke. Hankkeen yhteistyökumppanina toimi mm. Observis Oy.
Hankkeen projektipäälliköinä toimivat ins. (YAMK) Johanna Arola, FT Hannu Poutiainen ja TkL Pia Haapea. Hankkeen projektiasiantuntijoina ovat toimineet ins. (AMK) Esa Hannus, FM Marjatta Lehesvaara, DI Martti Pouru ja ins. (AMK) Sari Seppäläinen. Hankkeen projektiassistentteina toimivat FM, ins. (AMK) Piia Aarniosalo, FM, ins. (AMK) Tuija Ranta- Korhonen, ins. (AMK) Tatu Hiltunen, sekä opiskelijat Harri Räsänen, Minna Kahilainen ja Dmitry Avkhimovich. Hankesihteereinä ovat toimineet Anna Dunderfelt ja Marika Nykänen. Lisäksi hankkeessa on toiminut useita Mikkelin ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan laitoksen harjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä.
Open-hankkeessa vahvistettiin jatkuvatoimista ympäristömonitorointiin liittyvää osaamista, koulutusta ja TKI-toimintaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa, sekä selvitettiin etämonitorointilaitteiden luotettavuutta (validointi ja verifiointi) ja käytettävyyttä erilaisten ympäristökohteiden mittaamiseen ja opetuskäyttöön. Hankkeen aikana testattiin vesistö- ja jätevesien tarkkailuun soveltuvia laitteita, jatkuvatoimista sää-asemaa havaintojen lisätietojen tuottajana sekä kaasu- ja meluanalysaattoreita. Hankkeen aikana tuotettiin myös ympäristödatan tietokanta, Obshare-pilvipalvelu.
Hankkeen keskeisimmät tulokset osoittavat, että etämonitorointilaitteet soveltuvat erilaisten ympäristökohteiden mittaamisen. Automaattimittauksilla
voidaan puuttua esimerkiksi vesiensuojelullisiin ongelmakohteisiin tuottamalla dataa jatkuvasti kustannustehokkaasti. Laitteiden huoltoon ja kalibrointiin
tulee kuitenkin kiinnittää huomiota, jotta tulokset ovat asianmukaisia. Laitteet soveltuvat hyvin opetuskäyttöön mutta mittauskohteet on valittava huolella huomioiden huoltokäynnit ja opetusryhmien liikkuminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt vaativat aiempaa tehokkaampaa ympäristön tarkkailua sekä yhteistyötä eri tahojen kesken kustannusten hillitsemiseksi. Etämonitoroinnilla voidaan vastata tähän haasteeseen. Tulevaisuudessa on myös erittäin tärkeää, että kansalaiset pääsevät vaikuttamaan asioihin ja tuomaan omat havaintonsa ympäristön tilasta esille. Tämän mahdollistavat erilaiset pilviteknologiat, joihin voidaan tuoda tietoja ja havaintoja erilaisista kohteista ja, joiden tietoja ja havaintoja lukuisat eri tahot voivat hyödyntää. Tällä tavoin saadaan aikaan kustannustehokas kokonaisuus.
Mikkelin ammattikorkeakoulu hallinnoi Open-tietojärjestelmä – etämonitoroinnin kehittäminen osana ympäristöteknologian koulutusta ja innovaatiotoimintaa -hanketta. Hanke alkoi 1.1.2012 ja päättyi 30.6.2014. Hanketta rahoittivat Etelä-Savon Maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Mikkelin Vesiliikelaitos, Metsäsairila Oy ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy. Hanke oli EU-osarahoitteinen (EAKR) hanke. Hankkeen yhteistyökumppanina toimi mm. Observis Oy.
Hankkeen projektipäälliköinä toimivat ins. (YAMK) Johanna Arola, FT Hannu Poutiainen ja TkL Pia Haapea. Hankkeen projektiasiantuntijoina ovat toimineet ins. (AMK) Esa Hannus, FM Marjatta Lehesvaara, DI Martti Pouru ja ins. (AMK) Sari Seppäläinen. Hankkeen projektiassistentteina toimivat FM, ins. (AMK) Piia Aarniosalo, FM, ins. (AMK) Tuija Ranta- Korhonen, ins. (AMK) Tatu Hiltunen, sekä opiskelijat Harri Räsänen, Minna Kahilainen ja Dmitry Avkhimovich. Hankesihteereinä ovat toimineet Anna Dunderfelt ja Marika Nykänen. Lisäksi hankkeessa on toiminut useita Mikkelin ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan laitoksen harjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä.
Open-hankkeessa vahvistettiin jatkuvatoimista ympäristömonitorointiin liittyvää osaamista, koulutusta ja TKI-toimintaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa, sekä selvitettiin etämonitorointilaitteiden luotettavuutta (validointi ja verifiointi) ja käytettävyyttä erilaisten ympäristökohteiden mittaamiseen ja opetuskäyttöön. Hankkeen aikana testattiin vesistö- ja jätevesien tarkkailuun soveltuvia laitteita, jatkuvatoimista sää-asemaa havaintojen lisätietojen tuottajana sekä kaasu- ja meluanalysaattoreita. Hankkeen aikana tuotettiin myös ympäristödatan tietokanta, Obshare-pilvipalvelu.
Hankkeen keskeisimmät tulokset osoittavat, että etämonitorointilaitteet soveltuvat erilaisten ympäristökohteiden mittaamisen. Automaattimittauksilla
voidaan puuttua esimerkiksi vesiensuojelullisiin ongelmakohteisiin tuottamalla dataa jatkuvasti kustannustehokkaasti. Laitteiden huoltoon ja kalibrointiin
tulee kuitenkin kiinnittää huomiota, jotta tulokset ovat asianmukaisia. Laitteet soveltuvat hyvin opetuskäyttöön mutta mittauskohteet on valittava huolella huomioiden huoltokäynnit ja opetusryhmien liikkuminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt vaativat aiempaa tehokkaampaa ympäristön tarkkailua sekä yhteistyötä eri tahojen kesken kustannusten hillitsemiseksi. Etämonitoroinnilla voidaan vastata tähän haasteeseen. Tulevaisuudessa on myös erittäin tärkeää, että kansalaiset pääsevät vaikuttamaan asioihin ja tuomaan omat havaintonsa ympäristön tilasta esille. Tämän mahdollistavat erilaiset pilviteknologiat, joihin voidaan tuoda tietoja ja havaintoja erilaisista kohteista ja, joiden tietoja ja havaintoja lukuisat eri tahot voivat hyödyntää. Tällä tavoin saadaan aikaan kustannustehokas kokonaisuus.