Millä tavoin äärioikeistoa rahoitetaan Suomessa?
Kauppi, Viivi (2023)
Kauppi, Viivi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304155334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304155334
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan äärioikeiston rahoittamista. Päätutkimuskysymys on: "millä tavoin äärioikeistoa rahoitetaan Suomessa?". Apukysymyksenä on: "millä tavoin äärioikeistoa rahoitetaan Euroopassa?". Tätä täsmentää kysymys: "mitkä ovat äärioikeiston rahoituslähteet Euroopassa FATFin mukaan?". Suojelupoliisin kansallisen terrorismin uhka-arvion mukaan äärioikeistolaiset yksilöt tai pienryhmät voivat radikalisoituessaan muodostaa riskin terrorismille äärioikeistolaisten ryhmien toimiessa niiden kasvualustana. Tutkimuksessa selvitetään etenkin äärioikeistolaisten ryhmien rahoittamista viitekehyksenään terrorismin rahoittamisen torjuminen. Rahoittamista tutkitaan monipuolisesti käyttäen tutkimusmetodina dokumenttianalyysia.
Käsite äärioikeisto määritellään suojelupoliisin julkaisujen ja akateemisen tutkimuksen avulla. Määrittelyyn pyydettiin apua myös Jyväskylän yliopiston äärioikeistoon perehtyneeltä tutkijatohtorilta. Tämä jälkeen tutkimus käynnistyy valitun metodin avulla tutkimuksen viitekehyksestä, eli tarkastellaan terrorismin ja sen rahoittamisen kansallista tilannekuvaa suojelupoliisin, keskusrikospoliisin ja valtiovarainministeriön julkaisuihin perustuen. Päätutkimuskysymykseen lähdetään hakemaan vastausta määrittelemällä ensin Suomen äärioikeistolaiset toimijat akateemiseen tutkimukseen perustuen. Akateemisessa tutkimuksessa on myös sivuttu Suomen äärioikeistogenren tapoja rahoittaa toimintaansa, jonka vuoksi nämä julkaisut analysoidaan ja niitä täydennetään äärioikeistolaisten toimijoiden tuottaman materiaalin perusteella. Tämän jälkeen analysoidaan poliisiviranomaisilta saatava suljettu aineisto aloittaen keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselta saadulla tilasto- ja tietopyyntöön perustuvaan aineistoon. Se sisältää viimeiseltä 10 vuodelta (15.09.2012–15.09.2022) kaikki ilmoitus-velvollisten tekemät epäiltyä terrorismin rahoittamista koskevat ilmoitukset (TFR) sekä samalta aikaväliltä ne epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset (STR), joissa ilmoitusvelvollinen on ilmoitusta tehdessään liittänyt ilmoitukseen epäiltyä terrorismin rahoittamista koskevan TFR-indikaattorin. Tämän jälkeen käsitellään Poliisihallituksen alaisilta Suomen 11 poliisilaitokselta pyynnöllä saadut tiedot, jotka koskevat äärioikeistoon kytkeytyviä talousrikoksia ja pienkeräyslupia. Lisäksi analysoidaan Arpajaishallinnolta saatua julkista että suljettua tietoa. Rahankeräyslupien osalta käydään läpi vuosina 2016–2021 myönnetyt rahankeräysluvat ja analysoidaan ne. Opinnäytetyössä on tiedostettu tiedustelutietoa koskevan näkökulman olemassaolo yhteydenotolla suojelupoliisin, mutta tähän tutkimukseen sellaista tietoa ei ole mahdollista sisällyttää.
Päätutkimuskysymykseen vastauksena on, että Suomen äärioikeisto kerää varoja pääasiassa jäsenmaksujen ja tukijäsenyysmaksujen avulla, lahjoituksilla ja kannatusmaksuilla, tukituotteita tai muita tuotteita myymällä tai vuokraamalla. Näiden lisäksi varoja kerätään järjestämällä tapahtumia kuten konsertteja, seminaareja, kamppailu-urheilutapahtumia ja huutokauppoja. Rahoittaminen tapahtuu pääasiassa verkon välityksellä tai erilaisten tapahtumien yhteydessä. Viranomaisilta saatujen aineistojen perusteella äärioikeiston rahoittaminen näkyy ohuesti vain rahankeräys- ja pienkeräyslupien osalta, mikä osaltaan tukee muualta kerättyä tietoa äärioikeiston pyrkimyksestä kerätä varoja lahjoitusten avulla. Lisäksi on mahdollista, että rahoittamista tapahtuu ilmoitusvelvollisten tarjoaminen palveluiden välityksellä. Rahanpesun selvittelykeskukselta, poliisilaitoksilta ja Arpajaishallinnolta saatu ja tutkimuksessa käytetty aineisto ei kuitenkaan heijastele laaja-alaisesti Suomen äärioikeiston rahoitta-mista.
Apututkimuskysymykseen vastaaminen vaatii tutkimuksen painopisteen siirtämisen kotimaasta Euroopan tasolle. Tutkimuksessa analysoidaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön alaisen hallitustenvälisen työryhmän, FATFin raporttia äärioikeiston rahoittamisesta. Edellä mainitun lisäksi analysoidaan Europolin ja rahanpesun selvittelykeskuksen kattojärjestön kansainvälinen tietojenvaihdon yksikön sekä ääri-ideologioiden kasvavan uhkan torjuntaan perustetun kansainvälisen järjestön raportteja aiheesta. Näiden ylikansallisten viranomaisten dokumentteja analysoimalla saadaan vastaukseksi, että Euroopan äärioikeistolaisia ryhmiä rahoitetaan jäsenmaksuilla, tukituotemyynnillä ja muulla tavaran myynnillä, lahjoituksilla, järjestämällä tapahtumia kuten konsertteja ja MMA-vapaaotteluita ja näiden lisäksi myös kiinteistöbisneksellä ja rikollisella toiminnalla. FATFin mukaan äärioikeistolaisia ryhmiä rahoitetaan lahjoituksilla, jäsenmaksuilla, kaupallisella toiminnalla, rikollisella toiminnalla ja yleishyödyllisiä yhteisöjä hyödyntämällä. Edellä kuvatuista tavoista eurooppalaiset ääri-oikeistolaiset ryhmät saavat rahoituksen ensisijaisesti kannattajiltaan lahjoituksina ja jäsenmaksuina sekä kaupallisesta toiminnasta.
Toimenpidesuosituksena on lisätä ymmärrystä terroristisesta liikehdinnästä. Tutkimuksessa on osoitettu, että Suomen äärioikeisto kerää varoja ja ilmiön ollessa todellinen on tärkeätä kehittää ilmoitusvelvollisten mahdollisuuksia haastavaksi havaitun ilmiön tunnistamisessa. Suosituksena on, että rahanpesun selvittelykeskus jatkaa tiedon lisäämistä terroristisesta liikehdinnästä ilmoitusvelvollisten suuntaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vielä tiiviimmin ajankohtaiskatsausten ja kouluttamisen yhteydessä. Ilmiötä tarkastellessa on käsitettävä se, ettei ideologista toimintaa voi suoraan leimata käsitteellä terrorismi, esimerkiksi äärioikeistolainen terrorismi on erotettava käsitteestä äärioikeisto. On keskeistä ymmärtää asia riskiperusteisesti. Yksittäisten radikalisoituneiden äärioikeistolaisten henkilöiden toiminta voi muodostaa riskin terrorismille, äärioikeistolaisten ryhmien ollessa potentiaalisena kasvualustana näiden radikalisoitumiselle. Tärkeintä kuitenkin on, että ilmoitusvelvolliset laativat ilmoituksia pienellä kynnyksellä, vaikka eivät ilmoitusta koskevan toiminnan ideologiaa osaisi sen tarkemmin määritellä.
Opinnäytetyöstä on tehty kaksi versiota, julkinen ja salassapidettävä versio. Työstä salataan julkisuuslain (621/1999) 6 luvun 24 § 21 kohdan mukaiset tiedot.
Käsite äärioikeisto määritellään suojelupoliisin julkaisujen ja akateemisen tutkimuksen avulla. Määrittelyyn pyydettiin apua myös Jyväskylän yliopiston äärioikeistoon perehtyneeltä tutkijatohtorilta. Tämä jälkeen tutkimus käynnistyy valitun metodin avulla tutkimuksen viitekehyksestä, eli tarkastellaan terrorismin ja sen rahoittamisen kansallista tilannekuvaa suojelupoliisin, keskusrikospoliisin ja valtiovarainministeriön julkaisuihin perustuen. Päätutkimuskysymykseen lähdetään hakemaan vastausta määrittelemällä ensin Suomen äärioikeistolaiset toimijat akateemiseen tutkimukseen perustuen. Akateemisessa tutkimuksessa on myös sivuttu Suomen äärioikeistogenren tapoja rahoittaa toimintaansa, jonka vuoksi nämä julkaisut analysoidaan ja niitä täydennetään äärioikeistolaisten toimijoiden tuottaman materiaalin perusteella. Tämän jälkeen analysoidaan poliisiviranomaisilta saatava suljettu aineisto aloittaen keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselta saadulla tilasto- ja tietopyyntöön perustuvaan aineistoon. Se sisältää viimeiseltä 10 vuodelta (15.09.2012–15.09.2022) kaikki ilmoitus-velvollisten tekemät epäiltyä terrorismin rahoittamista koskevat ilmoitukset (TFR) sekä samalta aikaväliltä ne epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset (STR), joissa ilmoitusvelvollinen on ilmoitusta tehdessään liittänyt ilmoitukseen epäiltyä terrorismin rahoittamista koskevan TFR-indikaattorin. Tämän jälkeen käsitellään Poliisihallituksen alaisilta Suomen 11 poliisilaitokselta pyynnöllä saadut tiedot, jotka koskevat äärioikeistoon kytkeytyviä talousrikoksia ja pienkeräyslupia. Lisäksi analysoidaan Arpajaishallinnolta saatua julkista että suljettua tietoa. Rahankeräyslupien osalta käydään läpi vuosina 2016–2021 myönnetyt rahankeräysluvat ja analysoidaan ne. Opinnäytetyössä on tiedostettu tiedustelutietoa koskevan näkökulman olemassaolo yhteydenotolla suojelupoliisin, mutta tähän tutkimukseen sellaista tietoa ei ole mahdollista sisällyttää.
Päätutkimuskysymykseen vastauksena on, että Suomen äärioikeisto kerää varoja pääasiassa jäsenmaksujen ja tukijäsenyysmaksujen avulla, lahjoituksilla ja kannatusmaksuilla, tukituotteita tai muita tuotteita myymällä tai vuokraamalla. Näiden lisäksi varoja kerätään järjestämällä tapahtumia kuten konsertteja, seminaareja, kamppailu-urheilutapahtumia ja huutokauppoja. Rahoittaminen tapahtuu pääasiassa verkon välityksellä tai erilaisten tapahtumien yhteydessä. Viranomaisilta saatujen aineistojen perusteella äärioikeiston rahoittaminen näkyy ohuesti vain rahankeräys- ja pienkeräyslupien osalta, mikä osaltaan tukee muualta kerättyä tietoa äärioikeiston pyrkimyksestä kerätä varoja lahjoitusten avulla. Lisäksi on mahdollista, että rahoittamista tapahtuu ilmoitusvelvollisten tarjoaminen palveluiden välityksellä. Rahanpesun selvittelykeskukselta, poliisilaitoksilta ja Arpajaishallinnolta saatu ja tutkimuksessa käytetty aineisto ei kuitenkaan heijastele laaja-alaisesti Suomen äärioikeiston rahoitta-mista.
Apututkimuskysymykseen vastaaminen vaatii tutkimuksen painopisteen siirtämisen kotimaasta Euroopan tasolle. Tutkimuksessa analysoidaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön alaisen hallitustenvälisen työryhmän, FATFin raporttia äärioikeiston rahoittamisesta. Edellä mainitun lisäksi analysoidaan Europolin ja rahanpesun selvittelykeskuksen kattojärjestön kansainvälinen tietojenvaihdon yksikön sekä ääri-ideologioiden kasvavan uhkan torjuntaan perustetun kansainvälisen järjestön raportteja aiheesta. Näiden ylikansallisten viranomaisten dokumentteja analysoimalla saadaan vastaukseksi, että Euroopan äärioikeistolaisia ryhmiä rahoitetaan jäsenmaksuilla, tukituotemyynnillä ja muulla tavaran myynnillä, lahjoituksilla, järjestämällä tapahtumia kuten konsertteja ja MMA-vapaaotteluita ja näiden lisäksi myös kiinteistöbisneksellä ja rikollisella toiminnalla. FATFin mukaan äärioikeistolaisia ryhmiä rahoitetaan lahjoituksilla, jäsenmaksuilla, kaupallisella toiminnalla, rikollisella toiminnalla ja yleishyödyllisiä yhteisöjä hyödyntämällä. Edellä kuvatuista tavoista eurooppalaiset ääri-oikeistolaiset ryhmät saavat rahoituksen ensisijaisesti kannattajiltaan lahjoituksina ja jäsenmaksuina sekä kaupallisesta toiminnasta.
Toimenpidesuosituksena on lisätä ymmärrystä terroristisesta liikehdinnästä. Tutkimuksessa on osoitettu, että Suomen äärioikeisto kerää varoja ja ilmiön ollessa todellinen on tärkeätä kehittää ilmoitusvelvollisten mahdollisuuksia haastavaksi havaitun ilmiön tunnistamisessa. Suosituksena on, että rahanpesun selvittelykeskus jatkaa tiedon lisäämistä terroristisesta liikehdinnästä ilmoitusvelvollisten suuntaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vielä tiiviimmin ajankohtaiskatsausten ja kouluttamisen yhteydessä. Ilmiötä tarkastellessa on käsitettävä se, ettei ideologista toimintaa voi suoraan leimata käsitteellä terrorismi, esimerkiksi äärioikeistolainen terrorismi on erotettava käsitteestä äärioikeisto. On keskeistä ymmärtää asia riskiperusteisesti. Yksittäisten radikalisoituneiden äärioikeistolaisten henkilöiden toiminta voi muodostaa riskin terrorismille, äärioikeistolaisten ryhmien ollessa potentiaalisena kasvualustana näiden radikalisoitumiselle. Tärkeintä kuitenkin on, että ilmoitusvelvolliset laativat ilmoituksia pienellä kynnyksellä, vaikka eivät ilmoitusta koskevan toiminnan ideologiaa osaisi sen tarkemmin määritellä.
Opinnäytetyöstä on tehty kaksi versiota, julkinen ja salassapidettävä versio. Työstä salataan julkisuuslain (621/1999) 6 luvun 24 § 21 kohdan mukaiset tiedot.