Lähtöhaastattelun ja -kyselyn luominen Teva Finlandille
Sundqvist, Katja (2023)
Sundqvist, Katja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303113390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303113390
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on luoda toimeksiantona Teva Finland Oy:lle uusi lähtöhaastattelu sekä sähköinen lähtökysely. Tavoite oli tehdä käytettävyydeltään parempi lähtöhaastattelurunko vanhan tilalle sekä kokonaan uusi sähköinen lähtökysely, jonka avulla voidaan tavoittaa ne lähtijät, joille lähtöhaastattelua ei voitu pitää sekä tuoda mahdollisuus ns. jälkihaastattelulle jo hetki sitten työsuhteen päättäneille. Työ on tehty kehittämiskohteena toiminnallisen opinnäytetyön menetelmin. Keskeinen tietoperusta koostuu lähtöhaastatteluja käsittelevistä tieteellisistä sekä HR:n ja johtamiseen keskittyvien julkaisujen artikkeleista sekä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta.
Työ jakautuu lähtöhaastatteluja käsittelevään teoriaosuuteen ja produktin toteutukseen. Teoriaosuuden ensimmäisessä luvussa tarkastellaan lähtöhaastattelun hyötyjä ja haasteita sekä lähtöhaastattelujen vaikutusta työntekijäkokemukseen ja työnantajamielikuvaan sekä hiljaisen tiedon siirtoon lähtöhaastattelussa. Teoriaosuuden toisessa luvussa käsitellään lähtöhaastattelun hyviä käytänteitä, eli sitä, miten lähtöhaastattelu toteutetaan, mitä siinä kannattaa kysyä ja miten lähtöhaastatteluista saatavaa dataa voidaan hyödyntää organisaation kehittämisessä.
Neljännessä luvussa käsitellään produktin toteutusta. Lähtötilanteen kartoitus tehtiin haastattelemalla kahdesti toimeksiantajan edustajaa ja itse kehittämistehtävä tapaustutkimuksen menetelmin ennen kaikkea analysoimalla kirjallista materiaalia ja hyödyntämällä toimeksiantajan edustajan haastatteluja. Produktia käsittelevissä alaluvuissa tarkastellaan toimeksiantajalle luotavia lähtöhaastattelua ja -kyselyä sekä perustellaan, miksi juuri lopullisiin tuotoksiin sisältyvät teemat ja kysymykset päätyivät paikoilleen.
Viimeinen luku sisältää johtopäätökset ja pohdinnan. Johtopäätöksissä tarkastellaan työn onnistumista, suosituksia toimeksiantajalle ja esitetään jatkokehitysideoita. Pohdintaosiossa tekijä arvioi omaa oppimistaan ja projektinhallintaa, aiheen ajankohtaisuutta sekä työn luotettavuutta.
Työ jakautuu lähtöhaastatteluja käsittelevään teoriaosuuteen ja produktin toteutukseen. Teoriaosuuden ensimmäisessä luvussa tarkastellaan lähtöhaastattelun hyötyjä ja haasteita sekä lähtöhaastattelujen vaikutusta työntekijäkokemukseen ja työnantajamielikuvaan sekä hiljaisen tiedon siirtoon lähtöhaastattelussa. Teoriaosuuden toisessa luvussa käsitellään lähtöhaastattelun hyviä käytänteitä, eli sitä, miten lähtöhaastattelu toteutetaan, mitä siinä kannattaa kysyä ja miten lähtöhaastatteluista saatavaa dataa voidaan hyödyntää organisaation kehittämisessä.
Neljännessä luvussa käsitellään produktin toteutusta. Lähtötilanteen kartoitus tehtiin haastattelemalla kahdesti toimeksiantajan edustajaa ja itse kehittämistehtävä tapaustutkimuksen menetelmin ennen kaikkea analysoimalla kirjallista materiaalia ja hyödyntämällä toimeksiantajan edustajan haastatteluja. Produktia käsittelevissä alaluvuissa tarkastellaan toimeksiantajalle luotavia lähtöhaastattelua ja -kyselyä sekä perustellaan, miksi juuri lopullisiin tuotoksiin sisältyvät teemat ja kysymykset päätyivät paikoilleen.
Viimeinen luku sisältää johtopäätökset ja pohdinnan. Johtopäätöksissä tarkastellaan työn onnistumista, suosituksia toimeksiantajalle ja esitetään jatkokehitysideoita. Pohdintaosiossa tekijä arvioi omaa oppimistaan ja projektinhallintaa, aiheen ajankohtaisuutta sekä työn luotettavuutta.