Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutus Suomen kyberturvallisuuteen
Rautakoura, Jesse (2023)
Rautakoura, Jesse
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302192549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302192549
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten helmikuussa 2022 alkanut Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa kohtaan on vaikuttanut Suomen kyberturvallisuuden tilaan. Opinnäytetyö rajattiin tuottamaan tietoa siitä, minkälaisia uhkia ja toimia hyökkäys on tuonut ilmi kyberturvallisuuden näkökulmasta Suomen valtiota, organisaatioita ja yksittäisiä ihmisiä kohtaan sekä onko mahdollisiin uhkiin reagoitu. Aiheen valintaan vaikutti kirjoittajan oma mielenkiinto sekä aiheen ajankohtaisuus ja merkityksellisyys.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin empiirinen tutkimus. Aineistolähteinä hyödynnettiin kyberturvallisuutta koskevaa kirjallisuutta, alalla toimivien yritysten ja yhdistysten julkaisemia artikkeleita sekä viranomaisten raportteja ja verkkosivuja. Tarkoitus oli käyttää mahdollisimman ajantasaisia lähteitä. Teoriaosassa käsiteltiin kyberturvallisuuden peruskäsitteitä, osa-alueita, kyberhyökkäysten tekijöitä ja heidän motivaatioitaan tehdä hyökkäyksiä. Teoriaosuus on kirjoitettu siten, että kyberturvallisuudesta ennalta tietämätön henkilö saa käsityksen kyberturvallisuudesta ja sen tärkeydestä nyky-yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Tutkimustulosten perustella voitiin todeta, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heijastunut myös Suomen kyberturvallisuuden kokonaiskuvaan. Suomen valtion organisaatioita kohtaan on kohdistettu venäläisten hakkeriryhmien toimesta hyökkäyksiä. Suomalaisia on joutunut väärennettyjen avustuskeräysten kohteiksi sekä Suomen tasavalta on joutunut lisäämään valmiuslakiin hybridipykälän, joka käsittelee kyberturvallisuusuhkia.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin empiirinen tutkimus. Aineistolähteinä hyödynnettiin kyberturvallisuutta koskevaa kirjallisuutta, alalla toimivien yritysten ja yhdistysten julkaisemia artikkeleita sekä viranomaisten raportteja ja verkkosivuja. Tarkoitus oli käyttää mahdollisimman ajantasaisia lähteitä. Teoriaosassa käsiteltiin kyberturvallisuuden peruskäsitteitä, osa-alueita, kyberhyökkäysten tekijöitä ja heidän motivaatioitaan tehdä hyökkäyksiä. Teoriaosuus on kirjoitettu siten, että kyberturvallisuudesta ennalta tietämätön henkilö saa käsityksen kyberturvallisuudesta ja sen tärkeydestä nyky-yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Tutkimustulosten perustella voitiin todeta, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heijastunut myös Suomen kyberturvallisuuden kokonaiskuvaan. Suomen valtion organisaatioita kohtaan on kohdistettu venäläisten hakkeriryhmien toimesta hyökkäyksiä. Suomalaisia on joutunut väärennettyjen avustuskeräysten kohteiksi sekä Suomen tasavalta on joutunut lisäämään valmiuslakiin hybridipykälän, joka käsittelee kyberturvallisuusuhkia.