Yrittäjyystaitojen kehittäminen kansainvälisessä toimintaympäristössä
Klemola, Katriina; Törmälä, Ulla-Maija (2022)
Klemola, Katriina
Törmälä, Ulla-Maija
Editoija
Arhio, Kaija
Kaakko, Marja-Liisa
Centria-ammattikorkeakoulu
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022027851
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022027851
Tiivistelmä
Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat läpileikkaavia teemoja korkeakouluopinnoissa ja ne näyttäytyvät perinteisesti
vaihto-opiskelijoiden läsnäolona, kansainvälisinä vaihtoina ja englanninkielisenä opetuksena. Lisäksi kansainvälisyys on
keskeinen osa yrittäjyyskasvatusta.
CULTA-hankkeessa (2018–2021) kehitettiin luovien alojen toimijoiden liiketoimintaosaamista ja Suomi-Venäjä-rajan ylittävää
yhteistyötä. Samalla rakentui toimintamalleja kansainvälisen yhteistyön luomiseen ja kehittämiseen pedagogisten toimintamal-
lien avulla yrittäjyysosaamisen kehittymiseksi. Artikkelissa esittelemme CULTA-hankkeessa kehitettyjä ja toteutettuja yrittäjyys-
kasvatuksen käytänteitä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Covid-19-viruksen takia käytänteissä korostuu digitaalisuus.
Esiteltävät yrittäjyyskasvatuksen esimerkit ovat 1. Wintercamp, jossa suomalaiset ja venäläiset opiskelijat innovoivat tiimeit-
täin uusia tuote- ja palvelukonsepteja. 2. Cross Border Corridor, jossa kehitettiin yritysten, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden
toimesta konsepteja. 3. Pitsauskoulutus, jossa suomalaiset ja venäläiset luovien alojen toimijat suunnittelivat ja harjoittelivat
pitsauksensa kansainvälistä kilpailua varten. Kaikille näille esimerkeille oli yhteistä se, että niissä oli mukana venäläisiä korkea-
koulujen opettajia täydentämässä omaa pedagogista osaamistaan innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan opettamiseen.
Keskeisiä oppimiamme asioita olivat mm. että, rohkeus työskennellä toisen maan opiskelijoiden kanssa vaatii kasvokkain
tapahtuvia kohtaamisia. Verkon välityksellä tapahtuva yhteistyö perustuu pitkälti kielen osaamiseen, mutta kasvokkain
tapahtuvassa työskentelyssä voidaan käyttää myös muita kommunikaation muotoja. Huomasimme, että kaikissa pro-
jekteissa osallistujat olivat mukana innokkaasti. Yrityksien näkökulmasta virtuaaliset projektit olivat toimivia, koska ne
eivät vaatineet esim. matkustusaikaa. Digitalisaatio ja kehittyvät digipedagogiikan käytänteet mahdollistavat yrittäjyys-
kasvatuksen kansainvälistymistä yhä edelleen.
vaihto-opiskelijoiden läsnäolona, kansainvälisinä vaihtoina ja englanninkielisenä opetuksena. Lisäksi kansainvälisyys on
keskeinen osa yrittäjyyskasvatusta.
CULTA-hankkeessa (2018–2021) kehitettiin luovien alojen toimijoiden liiketoimintaosaamista ja Suomi-Venäjä-rajan ylittävää
yhteistyötä. Samalla rakentui toimintamalleja kansainvälisen yhteistyön luomiseen ja kehittämiseen pedagogisten toimintamal-
lien avulla yrittäjyysosaamisen kehittymiseksi. Artikkelissa esittelemme CULTA-hankkeessa kehitettyjä ja toteutettuja yrittäjyys-
kasvatuksen käytänteitä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Covid-19-viruksen takia käytänteissä korostuu digitaalisuus.
Esiteltävät yrittäjyyskasvatuksen esimerkit ovat 1. Wintercamp, jossa suomalaiset ja venäläiset opiskelijat innovoivat tiimeit-
täin uusia tuote- ja palvelukonsepteja. 2. Cross Border Corridor, jossa kehitettiin yritysten, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden
toimesta konsepteja. 3. Pitsauskoulutus, jossa suomalaiset ja venäläiset luovien alojen toimijat suunnittelivat ja harjoittelivat
pitsauksensa kansainvälistä kilpailua varten. Kaikille näille esimerkeille oli yhteistä se, että niissä oli mukana venäläisiä korkea-
koulujen opettajia täydentämässä omaa pedagogista osaamistaan innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan opettamiseen.
Keskeisiä oppimiamme asioita olivat mm. että, rohkeus työskennellä toisen maan opiskelijoiden kanssa vaatii kasvokkain
tapahtuvia kohtaamisia. Verkon välityksellä tapahtuva yhteistyö perustuu pitkälti kielen osaamiseen, mutta kasvokkain
tapahtuvassa työskentelyssä voidaan käyttää myös muita kommunikaation muotoja. Huomasimme, että kaikissa pro-
jekteissa osallistujat olivat mukana innokkaasti. Yrityksien näkökulmasta virtuaaliset projektit olivat toimivia, koska ne
eivät vaatineet esim. matkustusaikaa. Digitalisaatio ja kehittyvät digipedagogiikan käytänteet mahdollistavat yrittäjyys-
kasvatuksen kansainvälistymistä yhä edelleen.