RAI-käyttöönotto työntekijöiden näkökulmasta
Jylhä, Taina; Karne, Jenni (2023)
Jylhä, Taina
Karne, Jenni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302092230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302092230
Tiivistelmä
Vanhuspalvelulaki edellyttää RAI-käyttöönottoa viimeistään siirtymäajan päät-tyessä 1.4.2023. Tällöin kunnilla on velvollisuus käyttää iäkkään henkilön pal-velutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointi välineistöä.
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa työntekijöiden näkemyksiä ja koke-muksia RAI-järjestelmän käyttöönotosta ja käytöstä kahdelta hyvinvointialueel-ta Lapista ja Pirkanmaalta. Tarkoituksena on kehittää RAI-järjestelmän käyt-töönottoa sujuvaksi Lapin kunnissa, joissa järjestelmä ei ole vielä käytössä. RAI-järjestelmän käyttöönoton sujuvoittamisella voidaan säästää kuntien re-sursseja, kun vältytään muiden tekemiltä ”karikoilta”.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen menetelmä. Laa-dullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä tai tutkitta-vien henkilöiden näkemyksiä tai kokemuksia. Opinnäytetyössä on sovellettu konstruktiivista tutkimusotetta, jolla pyritään ratkaisemaan käytännön ongelma ja luomaan uusia konstruktioita. Aineiston hankinta tehtiin sähköisellä kyselyl-lä ja avoimella haastattelulla.
Keskeisenä tutkimustuloksena nousi esille se, että RAI-järjestelmän käyttöön-otossa tulee kiinnittää huomiota riittävään henkilöstön resurssointiin. Henkilös-tön kouluttaminen ja RAI-järjestelmän käytön opettelu ovat aikaa vievää työtä, joka tapahtuu muun perustyön ohessa.
Tutkimustuloksena nousi esille myös se, että työyhteisössä tapahtuva jatkuva vuorovaikutus RAI-järjestelmästä ja sen käytöstä hoitajien kesken ja esihenki-lön kanssa auttavat työyhteisöä sitoutumaan sen käyttöön. Jatkuva vuorovai-kutus auttaa siihen, että RAI pysyy osana kokonaisuutta eikä jää irralliseksi osaksi kotihoidon perustyöstä. Vuorovaikutusta tulee käydä hoitajien ja tiimin kesken, esihenkilön kanssa ja laajemmin oman työyhteisön ulkopuolella mui-den työyhteisöjen kanssa vertaisarvioinnin näkökulmasta ja vahvistaa oman työyhteisön osaamista. Riittävä kouluttaminen tai ns. työyhteisön “boostaus” -päivät ovat tärkeitä yhteisten käytäntöjen ja tasalaatuisten arviointien tekemi-sen kannalta.
RAI-järjestelmä on tärkeässä osassa asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpei-den arvioinnissa sekä myös johtamisen välineenä. RAI arviointien kautta saa-daan tietoa asiakasrakenteesta, jolla voidaan perustella hoitajamitoitusta ja tar-vittaessa käyttää perusteena lisävakanssien saamiselle.
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa työntekijöiden näkemyksiä ja koke-muksia RAI-järjestelmän käyttöönotosta ja käytöstä kahdelta hyvinvointialueel-ta Lapista ja Pirkanmaalta. Tarkoituksena on kehittää RAI-järjestelmän käyt-töönottoa sujuvaksi Lapin kunnissa, joissa järjestelmä ei ole vielä käytössä. RAI-järjestelmän käyttöönoton sujuvoittamisella voidaan säästää kuntien re-sursseja, kun vältytään muiden tekemiltä ”karikoilta”.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen menetelmä. Laa-dullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä tai tutkitta-vien henkilöiden näkemyksiä tai kokemuksia. Opinnäytetyössä on sovellettu konstruktiivista tutkimusotetta, jolla pyritään ratkaisemaan käytännön ongelma ja luomaan uusia konstruktioita. Aineiston hankinta tehtiin sähköisellä kyselyl-lä ja avoimella haastattelulla.
Keskeisenä tutkimustuloksena nousi esille se, että RAI-järjestelmän käyttöön-otossa tulee kiinnittää huomiota riittävään henkilöstön resurssointiin. Henkilös-tön kouluttaminen ja RAI-järjestelmän käytön opettelu ovat aikaa vievää työtä, joka tapahtuu muun perustyön ohessa.
Tutkimustuloksena nousi esille myös se, että työyhteisössä tapahtuva jatkuva vuorovaikutus RAI-järjestelmästä ja sen käytöstä hoitajien kesken ja esihenki-lön kanssa auttavat työyhteisöä sitoutumaan sen käyttöön. Jatkuva vuorovai-kutus auttaa siihen, että RAI pysyy osana kokonaisuutta eikä jää irralliseksi osaksi kotihoidon perustyöstä. Vuorovaikutusta tulee käydä hoitajien ja tiimin kesken, esihenkilön kanssa ja laajemmin oman työyhteisön ulkopuolella mui-den työyhteisöjen kanssa vertaisarvioinnin näkökulmasta ja vahvistaa oman työyhteisön osaamista. Riittävä kouluttaminen tai ns. työyhteisön “boostaus” -päivät ovat tärkeitä yhteisten käytäntöjen ja tasalaatuisten arviointien tekemi-sen kannalta.
RAI-järjestelmä on tärkeässä osassa asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpei-den arvioinnissa sekä myös johtamisen välineenä. RAI arviointien kautta saa-daan tietoa asiakasrakenteesta, jolla voidaan perustella hoitajamitoitusta ja tar-vittaessa käyttää perusteena lisävakanssien saamiselle.