Vaatimusmäärittely palvelukeskusympäristössä
Kunnas-Soini, Eija (2022)
Kunnas-Soini, Eija
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022122031141
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on luonteeltaan kehittämistyö, joka käsittelee valmisohjelmien käyttöönottoprojektien vaatimusmäärittelyä palvelukeskusympäristössä. Sen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää vaatimusmäärittelyn rooli käyttöönottoprojekteissa. Lähdeteosten perustella on selvää, että vaatimusmäärittelyllä on erittäin keskeinen osa projektien onnistumisessa. Vaatimusmäärittely vaikuttaa voimakkaasti siihen, onnistutaanko käyttöönottoprojektissa tuottamaan liiketoimintaa ja asiakkaan tarpeita täyttävä järjestelmäratkaisu jatkuvan palvelun työkaluksi.
Toisena tavoitteena oli selvittää vaatimusmäärittelyyn liittyvät erityispiirteet palvelukeskus-ympäristössä. Vaatimusmäärittelyn menetelmiä ja toimintatapoja tarkasteltiin muutaman eri teorian ja mallin kautta. Kehitystyön aikana kävi ilmi, että vaatimusmäärittely ei ole ainoastaan erittäin tärkeä osa projektia, vaan se on myös monitahoinen ja monivaiheinen projektin osakokonaisuus. Sekä vaatimusmäärittelyn toteuttaminen että vaatimusten hallinta vaativat projektilta enemmän resursseja, kuin mitä niille tavanomaisesti osoitetaan. Tämä johtaa projektin tuotosten sopimattomuuteen, puutteellisuuteen tai jopa kokonaan keskeytyneisiin projekteihin. Palvelukeskusympäristössä järjestelmäkehityksen on tuettava kahden eri tahon liiketoimintamalleja: sekä itse palvelukeskuksen että loppuasiakkaan, jolle palvelukeskus tuottaa palveluita. Tämä asettaa haasteita tavanomaiseen projektin vaatimusmäärittelyyn verrattuna.
Kolmantena tavoitteena oli luoda alan kirjallisuuden ja teorian pohjalta palvelukeskuksen käyttöönottoprojekteihin vaatimusmäärittelyn vakiomalli, jota voidaan hyödyntää tulevissa valmisohjelman käyttöönottoprojekteissa. Kehitystyön tuloksena luotu malli auttaa osaltaan vaatimusmäärittelyjen toteuttamisessa, vaatimusmäärittelyn resursoinnissa, projektin hallinnoimisessa ja tuotoksen laadun varmistamisessa. Vakioitu malli lisää eri projektin keskinäistä vertailtavuutta, tekemisen tehokkuutta ja auttaa projektipäälliköitä luomalla kaikille yhteisen toimintatavan vaatimusmäärittelyjen toteuttamiseen palvelukeskusympäristössä.
Toisena tavoitteena oli selvittää vaatimusmäärittelyyn liittyvät erityispiirteet palvelukeskus-ympäristössä. Vaatimusmäärittelyn menetelmiä ja toimintatapoja tarkasteltiin muutaman eri teorian ja mallin kautta. Kehitystyön aikana kävi ilmi, että vaatimusmäärittely ei ole ainoastaan erittäin tärkeä osa projektia, vaan se on myös monitahoinen ja monivaiheinen projektin osakokonaisuus. Sekä vaatimusmäärittelyn toteuttaminen että vaatimusten hallinta vaativat projektilta enemmän resursseja, kuin mitä niille tavanomaisesti osoitetaan. Tämä johtaa projektin tuotosten sopimattomuuteen, puutteellisuuteen tai jopa kokonaan keskeytyneisiin projekteihin. Palvelukeskusympäristössä järjestelmäkehityksen on tuettava kahden eri tahon liiketoimintamalleja: sekä itse palvelukeskuksen että loppuasiakkaan, jolle palvelukeskus tuottaa palveluita. Tämä asettaa haasteita tavanomaiseen projektin vaatimusmäärittelyyn verrattuna.
Kolmantena tavoitteena oli luoda alan kirjallisuuden ja teorian pohjalta palvelukeskuksen käyttöönottoprojekteihin vaatimusmäärittelyn vakiomalli, jota voidaan hyödyntää tulevissa valmisohjelman käyttöönottoprojekteissa. Kehitystyön tuloksena luotu malli auttaa osaltaan vaatimusmäärittelyjen toteuttamisessa, vaatimusmäärittelyn resursoinnissa, projektin hallinnoimisessa ja tuotoksen laadun varmistamisessa. Vakioitu malli lisää eri projektin keskinäistä vertailtavuutta, tekemisen tehokkuutta ja auttaa projektipäälliköitä luomalla kaikille yhteisen toimintatavan vaatimusmäärittelyjen toteuttamiseen palvelukeskusympäristössä.