Perusopetusikäisten kouluhyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tulokset ja kouluhyvinvoinnin kehitys Savonlinnassa.

Abstract

Kouluhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää työtä, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Kouluyhteisöissä tarvitaan laaja käsitys oppilaan kehityksestä, jotta voidaan varmistaa, että kouluympäristö ja opetus osaltaan edistävät lasten terveyttä ja hyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ja uutta näkökulmaa, jota voidaan hyödyntää Savonlinnan kouluhyvinvoinnin kehittämisessä. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka savonlinnalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi oli kehittynyt aikaisempiin vuosiin ja valtakunnallisiin keskiarvoihin verrattuna. Opinnäytetyö sisältää tuloksien lisäksi tietoperustan, jossa on avattu tutkimuksen keskeisiä käsitteitä.

Opinnäytetyössä on tutkittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän kou-luterveyskyselyn tuloksia. Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista seurantatietoa 4.- ja 5.-luokkalaisten sekä 8.- ja 9-luokkalaisten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palveluista. Tutkimuksessa oli kyse kvantitatiivisesta eli määrällisestä tutkimusmenetelmästä. Määrällinen tutkimus antaa kuvan muuttujien välisistä suhteista ja eroista. Opinnäytetyön käsiteltävä muuttuja oli lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn aiheista oli valittu opinnäytetyöhön viisi osa-aluetta, joiden tuloksia oli kerrottu ja vertailtu hyödyntäen taulukointia. Tutkittavia aiheita olivat koulunkäynti, koettu terveys ja mielenhyvinvointi, kouluruokailu, avun saanti ja palvelut, sekä tyytyväisyys elämään.

Savonlinnan lasten ja nuorten kouluhyvinvoinnin tulokset kulkivat lähellä valtakunnallisia tuloksia. Koulunkäyntiin liittyvissä tuloksissa nousi esille useampi negatiivinen kehityssuunta. Savonlinnassa opintojen merkityksen väheneminen oli kasvanut selvästi. Sosiaalinen ahdistuneisuus oli lisääntynyt kaikissa tutkimusryhmissä. Poikien mielialaan liittyvät ongelmat olivat vähentyneet ja tyttöjen mielialaongelmat lisääntyneet. Tutkimuksen mukaan suuri positiivinen muutos oli tapahtunut yläkoulujen luokkarauhassa. Osassa tuloksista ei ollut tapahtunut kehitystä suuntaan tai toiseen.

Johtopäätöksinä oli, että kouluissa olisi tärkeää rohkaista lapsia ja nuoria oman mielipiteen ilmaisuun. Kouluissa olisi hyvä varmistaa, että tunnistetaan, mitä sosiaalinen ahdistuneisuus on ja millaiset toimintamallit sosiaalisesti ahdistuneen oppilaan kanssa olisi toimivia. Tutkimus osoitti oppilaiden haluavan enemmän vaikutusmahdollisuutta esim. välituntiohjelmaan ja kouluruokailuun.

Asiasanat: kouluterveyskysely, hyvinvointi, kouluhyvinvointi, lapset, nuoret, avunsaanti, palvelut