Kotisaattohoito ja sen kehittäminen hoitotyön ammattilaisten näkökulmasta tarkasteltuna
Loukiainen, Tiina (2022)
Loukiainen, Tiina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328391
Tiivistelmä
Loukiainen Tiina
Kotisaattohoito ja sen kehittäminen hoitotyön ammattilaisten näkökulmasta tarkasteltuna.
Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Joulukuu 2022, 82 sivua
Sosiaali- ja terveysala. Sosiaali- ja terveysalan johtaminen. Opinnäytetyö, ylempi AMK
Julkaisun kieli: suomi
Verkkojulkaisulupa myönnetty: kyllä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää loppuvaiheen hoitoa kotona. Tavoitteena oli selvittää, miten hoitotyön ammattilaiset määrittelevät hyvän loppuvaiheen hoidon kotiympäristössä ja miten sitä tulee parantaa heidän näkökulmastaan tarkasteltuna. Varhainen oireiden hoito vähentää tarpeettomien terveyspalveluiden käyttöä ja parantaa ihmiselämän laatua sen viimeisessä vaiheessa. PACE- projekti ”Palliative Care for
Older People in Care and Nursing Homes in Europe” kehitettiin vuosina 2014 – 2019. Siinä vertailtiin palliatiivisen hoidon laatua eri maissa, asenteita hoitoon, henkilöstön osaamista ja palvelujärjestelmien toimintaa sekä kustannustehokkuutta. Hankkeen pohjalta kehitettiin kuusivaiheinen malli palliatiivisen hoidon
tueksi, tiedon oikeellisuuden lisäämiseksi ja eri vanhuspalveluyksikköjen hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena oli tuottaa PACE- malliin pohjautuva palliatiivisen hoidon lähestymistapa kotihoitoon. Kehittäminen rajoittui elämän viimeiseen vaiheeseen, joka vaatii eritysosaamista ja
aiheuttaa usein epävarmuutta hoitoalan ammattilaisille varsinkin, jos palvelujärjestelmä ei ole läpinäkyvä ja
organisoitu huolellisesti. Opinnäytetyössä keskityttiin loppuvaiheen hoitoon kotihoidon ympäristössä. Opinnäytetyö oli kaksiosainen laadullinen tutkimus. Ensimmäisessä osassa haastateltiin vanhuspalveluyksikön
11 ammattilaista. Kyselyssä selvitettiin miten hoitotyön ammattilaiset ja hoidosta vastaavat määrittelevät
hyvän loppuvaiheen kotihoidon ja miten sitä tulee parantaa heidän näkökulmastaan. Tulokset analysoitiin
ja luokiteltiin kahteen pääteemaan, jotka olivat kokemus kuolevien asiakkaiden hoidosta ja kokemus toiminnan suunnittelusta. Kotihoidossa ilmeinen tarve oli viimeisen elämänvaiheen hoitotyön kehittäminen
yhteisten periaatteiden luomiseksi kuolevan potilaan ja hänen läheistensä tukemisessa. Tulosten mukaan
kuolevan potilaan hoito tulee suunnitella huolellisesti ja se edellyttää yhteistyötä eri yksiköiden välillä. Viimeisen vaiheen hoito voi olla raskasta etenkin, jos siihen ei ole riittävästi resursseja. Läsnäolo ja kuolevan
henkilön tarpeiden tunnistaminen koettiin voimavaroja vaativaksi ja haasteena nousi esiin epävarmuus ammattilaisten omasta osaamisesta. Opinnäytetyön tulosten perusteella kehitettiin uusi malli elämän viimeisen vaiheen laadun parantamiseksi THL :n palliatiivista saattohoitopassia apuna käyttäen. Mallin tavoitteena oli lisätä hyvän hoidon tuntemusta ja saattohoitopassin opiskelemisen myötä parantaa osaamista.
Hyviä käytäntöjä standardoitiin, mikä johtaa elämän loppuvaiheen hoidon parempaan laatuun. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa, tulee Palliatiivisen hoidon keskus kaikkien keskisuomalaisten elämän loppuvaiheen hoitoa tarvitsevien ja hoitoa antavien tueksi. Tavoitteena on, että opinnäytetyönä toteutettu malli voidaan integroida osaksi kotihoitoon kohdennettua koulutusta hyvään elämän
loppuvaiheen hoitoon.
Avainsanat (asiasanat)
palliatiivinen hoito ja saattohoitotyö, elämän loppuvaiheen hoito
Kotisaattohoito ja sen kehittäminen hoitotyön ammattilaisten näkökulmasta tarkasteltuna.
Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Joulukuu 2022, 82 sivua
Sosiaali- ja terveysala. Sosiaali- ja terveysalan johtaminen. Opinnäytetyö, ylempi AMK
Julkaisun kieli: suomi
Verkkojulkaisulupa myönnetty: kyllä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää loppuvaiheen hoitoa kotona. Tavoitteena oli selvittää, miten hoitotyön ammattilaiset määrittelevät hyvän loppuvaiheen hoidon kotiympäristössä ja miten sitä tulee parantaa heidän näkökulmastaan tarkasteltuna. Varhainen oireiden hoito vähentää tarpeettomien terveyspalveluiden käyttöä ja parantaa ihmiselämän laatua sen viimeisessä vaiheessa. PACE- projekti ”Palliative Care for
Older People in Care and Nursing Homes in Europe” kehitettiin vuosina 2014 – 2019. Siinä vertailtiin palliatiivisen hoidon laatua eri maissa, asenteita hoitoon, henkilöstön osaamista ja palvelujärjestelmien toimintaa sekä kustannustehokkuutta. Hankkeen pohjalta kehitettiin kuusivaiheinen malli palliatiivisen hoidon
tueksi, tiedon oikeellisuuden lisäämiseksi ja eri vanhuspalveluyksikköjen hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena oli tuottaa PACE- malliin pohjautuva palliatiivisen hoidon lähestymistapa kotihoitoon. Kehittäminen rajoittui elämän viimeiseen vaiheeseen, joka vaatii eritysosaamista ja
aiheuttaa usein epävarmuutta hoitoalan ammattilaisille varsinkin, jos palvelujärjestelmä ei ole läpinäkyvä ja
organisoitu huolellisesti. Opinnäytetyössä keskityttiin loppuvaiheen hoitoon kotihoidon ympäristössä. Opinnäytetyö oli kaksiosainen laadullinen tutkimus. Ensimmäisessä osassa haastateltiin vanhuspalveluyksikön
11 ammattilaista. Kyselyssä selvitettiin miten hoitotyön ammattilaiset ja hoidosta vastaavat määrittelevät
hyvän loppuvaiheen kotihoidon ja miten sitä tulee parantaa heidän näkökulmastaan. Tulokset analysoitiin
ja luokiteltiin kahteen pääteemaan, jotka olivat kokemus kuolevien asiakkaiden hoidosta ja kokemus toiminnan suunnittelusta. Kotihoidossa ilmeinen tarve oli viimeisen elämänvaiheen hoitotyön kehittäminen
yhteisten periaatteiden luomiseksi kuolevan potilaan ja hänen läheistensä tukemisessa. Tulosten mukaan
kuolevan potilaan hoito tulee suunnitella huolellisesti ja se edellyttää yhteistyötä eri yksiköiden välillä. Viimeisen vaiheen hoito voi olla raskasta etenkin, jos siihen ei ole riittävästi resursseja. Läsnäolo ja kuolevan
henkilön tarpeiden tunnistaminen koettiin voimavaroja vaativaksi ja haasteena nousi esiin epävarmuus ammattilaisten omasta osaamisesta. Opinnäytetyön tulosten perusteella kehitettiin uusi malli elämän viimeisen vaiheen laadun parantamiseksi THL :n palliatiivista saattohoitopassia apuna käyttäen. Mallin tavoitteena oli lisätä hyvän hoidon tuntemusta ja saattohoitopassin opiskelemisen myötä parantaa osaamista.
Hyviä käytäntöjä standardoitiin, mikä johtaa elämän loppuvaiheen hoidon parempaan laatuun. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa, tulee Palliatiivisen hoidon keskus kaikkien keskisuomalaisten elämän loppuvaiheen hoitoa tarvitsevien ja hoitoa antavien tueksi. Tavoitteena on, että opinnäytetyönä toteutettu malli voidaan integroida osaksi kotihoitoon kohdennettua koulutusta hyvään elämän
loppuvaiheen hoitoon.
Avainsanat (asiasanat)
palliatiivinen hoito ja saattohoitotyö, elämän loppuvaiheen hoito