Lähijohtajasta etäjohtajaksi: pankinjohtajien muutosmatka etäjohtajiksi koronapandemian aikana
Kallioinen, Marko (2022)
Kallioinen, Marko
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228083
Tiivistelmä
Työn tekeminen koki kovan muutoksen keväällä 2020, kun koronaviruksen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten myötä siirryttiin etätyöskentelyyn. OP Keski-Suomessa kaikki, jotka pystyivät työtehtäviään hoitamaan etänä, siirtyivät etätöihin lyhyellä varoitusajalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää OP Keski-Suomen esimiehiltä, mitä pankissa tuolloin käytännössä tapahtui ja mitä ongelmia tällöin kohdattiin. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia haasteita johtajat ovat korona-aikana kohdanneet ja mitä niistä on opittu. Lisäksi selvitettiin johtajien näkemyksiä koronan jälkeisen ajan työn tekemisen tavoista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistoa analysoitiin temaattista analyysia käyttäen. Tutkimuksessa haastateltiin viittä pankinjohtajaa ja haastattelumuotona oli teemahaastattelu.
Esimiesten mukaan työskentelytapojen muutos oli alkuun haasteellista, koska suuri osa pankin työntekijöistä ei ollut aiemmin tehnyt etätöitä, eikä kaikilla ollut siihen myöskään tietojärjestelmien puitteissa heti mahdollisuutta. Muutos ja siihen liittyvät haasteet kuitenkin ratkaistiin nopeasti ja työntekijät osoittivat olevansa luottamuksen arvoisia hoitaessaan työtehtävät etäkonttorilta käsin laadukkaasti ja tehokkaasti, eikä pankin toiminta- tai tuloksentekokyky heikentynyt. Näin he osoittivat haluavansa mahdollisuuden etätyöskentelylle myös pandemian jälkeen. Esimiehet kertoivat olevansa sitä mieltä, että pakotettua paluuta konttorille ei ole edessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että fyysisen etäisyyden kasvaessa vuorovaikutus ja viestintä vähenee, ja ihmiset suhtautuvat muutokseen eri tavoin. Useasti perusteelliseen muutokseen tarvitaan kriisi, mutta silloin kun muutos on päällä, on ensiarvoisen tärkeää ottaa työntekijät mukaan ja antaa heille vapauksia ja valta kertoa, miten asiat kannattaisi hoitaa. Näin heidät on mahdollista saada sitoutuneiksi ja motivoituneiksi toimimaan yrityksen strategian mukaisesti myös haastavissa muutostilanteissa. Tutkimustulokset osoittivat, että muutostilanne on haasteellisuudestaan huolimatta oivallinen tilanne oppia uutta ja synnyttää uusia, parempia toimintamalleja, kunhan johtajien ja henkilöstön välinen yhteistyö toimii.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistoa analysoitiin temaattista analyysia käyttäen. Tutkimuksessa haastateltiin viittä pankinjohtajaa ja haastattelumuotona oli teemahaastattelu.
Esimiesten mukaan työskentelytapojen muutos oli alkuun haasteellista, koska suuri osa pankin työntekijöistä ei ollut aiemmin tehnyt etätöitä, eikä kaikilla ollut siihen myöskään tietojärjestelmien puitteissa heti mahdollisuutta. Muutos ja siihen liittyvät haasteet kuitenkin ratkaistiin nopeasti ja työntekijät osoittivat olevansa luottamuksen arvoisia hoitaessaan työtehtävät etäkonttorilta käsin laadukkaasti ja tehokkaasti, eikä pankin toiminta- tai tuloksentekokyky heikentynyt. Näin he osoittivat haluavansa mahdollisuuden etätyöskentelylle myös pandemian jälkeen. Esimiehet kertoivat olevansa sitä mieltä, että pakotettua paluuta konttorille ei ole edessä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että fyysisen etäisyyden kasvaessa vuorovaikutus ja viestintä vähenee, ja ihmiset suhtautuvat muutokseen eri tavoin. Useasti perusteelliseen muutokseen tarvitaan kriisi, mutta silloin kun muutos on päällä, on ensiarvoisen tärkeää ottaa työntekijät mukaan ja antaa heille vapauksia ja valta kertoa, miten asiat kannattaisi hoitaa. Näin heidät on mahdollista saada sitoutuneiksi ja motivoituneiksi toimimaan yrityksen strategian mukaisesti myös haastavissa muutostilanteissa. Tutkimustulokset osoittivat, että muutostilanne on haasteellisuudestaan huolimatta oivallinen tilanne oppia uutta ja synnyttää uusia, parempia toimintamalleja, kunhan johtajien ja henkilöstön välinen yhteistyö toimii.