Monikanavaisen sisäisen viestinnän johtaminen sosiaalialan työpaikoilla
Kohonen, Katja; Lähteenmäki, Tanja (2022)
Kohonen, Katja
Lähteenmäki, Tanja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121027790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121027790
Tiivistelmä
Viestintäkanavien määrä lisääntyy kaiken aikaa ja kokemuksia niiden käytöstä on yhtä paljon kuin on käyttäjiäkin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää monikanavaisen viestinnän toimivuutta sosiaalialan organisaatioissa. Miten sosiaalialan työpaikoissa monikanavainen sähköinen sisäinen viestintä toteutuu. Mitkä ovat johtamisviestinnän haasteet ja miten johtamisviestintää tulisi toteuttaa.
Opinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta, joka vastaa ensimmäiseen tutkimuskysymykseen “Miten esimies viestii tehokkaasti sosiaalialan työpaikoilla?” sekä kyselytutkimuksesta sosionomeille, jolla etsittiin vastausta kysymyksiin ”Millaista on monikanavainen sisäinen viestintä sosiaalialan työpaikoilla?” ja “Miten työntekijät kokevat sisäisen viestinnän toimivuuden sosiaalialan työpaikoissa?”. Opinnäytetyön tuloksista esimiesten on mahdollista tarkastella henkilöstön kokemia sosiaalialan työpaikkojen sisäisen sähköisen viestinnän haasteita ja peilata niitä omaan työpaikkaansa.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus sekä kyselytutkimus nostivat molemmat esiin samoja ongelmia. Tietoa tulee paljon kaikille ja useammasta kanavasta. Osassa työpaikoissa sisäisen viestinnän tilaan oltiin tyytyväisiä ja kanavien suuri määrä koettiin hyväksi, näin koettiin, että saadaan kaikki varmimmin kiinni. Toisaalta tulokset viittaavat siihen, että kaikissa työpaikoissa tilanne ei ole tämänkaltainen. Tutkimukseen vastanneista 77 henkilöstä 62,3 % eivät tienneet onko työpaikalla sisäisenviestinnän suunnitelmaa ja 19,5 % vastasi, ettei suunnitelmaa ole. Merkittävänä huomiona voidaan pitää sitä, että laskennallisesti 25 henkilön sosiaalialan työpaikassa työnantaja maksaa keskimäärin 8 351,84 € vuodessa siitä, että työntekijät eivät tiedä mistä löytävät tiedon, jonka tietävät jo saaneensa.
Näennäisesti pienillä asioilla voidaan saada muutosta aikaiseksi, tässä muutamia esimerkkejä: esimiehellä ja johdolla tulee olla aikaa tehdä sisäistä viestintää. Viestintä on työyhteisössä kaikkien tehtävä, joten kaikkien työpaikalla tulisi saada siihen tarvittava koulutus. Työpaikalle tulisi tehdä oma sisäisen viestinnän suunnitelma. Viestinnän tulee olla kaksisuuntaista. Sisäisen viestinnän tuomisella osaksi perehdytystä on mahdollista opastaa uusi työntekijä ensihetkistä alkaen osaksi organisaation viestintäkulttuuria.
Opinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta, joka vastaa ensimmäiseen tutkimuskysymykseen “Miten esimies viestii tehokkaasti sosiaalialan työpaikoilla?” sekä kyselytutkimuksesta sosionomeille, jolla etsittiin vastausta kysymyksiin ”Millaista on monikanavainen sisäinen viestintä sosiaalialan työpaikoilla?” ja “Miten työntekijät kokevat sisäisen viestinnän toimivuuden sosiaalialan työpaikoissa?”. Opinnäytetyön tuloksista esimiesten on mahdollista tarkastella henkilöstön kokemia sosiaalialan työpaikkojen sisäisen sähköisen viestinnän haasteita ja peilata niitä omaan työpaikkaansa.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus sekä kyselytutkimus nostivat molemmat esiin samoja ongelmia. Tietoa tulee paljon kaikille ja useammasta kanavasta. Osassa työpaikoissa sisäisen viestinnän tilaan oltiin tyytyväisiä ja kanavien suuri määrä koettiin hyväksi, näin koettiin, että saadaan kaikki varmimmin kiinni. Toisaalta tulokset viittaavat siihen, että kaikissa työpaikoissa tilanne ei ole tämänkaltainen. Tutkimukseen vastanneista 77 henkilöstä 62,3 % eivät tienneet onko työpaikalla sisäisenviestinnän suunnitelmaa ja 19,5 % vastasi, ettei suunnitelmaa ole. Merkittävänä huomiona voidaan pitää sitä, että laskennallisesti 25 henkilön sosiaalialan työpaikassa työnantaja maksaa keskimäärin 8 351,84 € vuodessa siitä, että työntekijät eivät tiedä mistä löytävät tiedon, jonka tietävät jo saaneensa.
Näennäisesti pienillä asioilla voidaan saada muutosta aikaiseksi, tässä muutamia esimerkkejä: esimiehellä ja johdolla tulee olla aikaa tehdä sisäistä viestintää. Viestintä on työyhteisössä kaikkien tehtävä, joten kaikkien työpaikalla tulisi saada siihen tarvittava koulutus. Työpaikalle tulisi tehdä oma sisäisen viestinnän suunnitelma. Viestinnän tulee olla kaksisuuntaista. Sisäisen viestinnän tuomisella osaksi perehdytystä on mahdollista opastaa uusi työntekijä ensihetkistä alkaen osaksi organisaation viestintäkulttuuria.