Porotaloudessa toimivien nuorten näkemyksiä ja kokemuksia elinkeinostaan
Yli-Suvanto, Emilia (2022)
Yli-Suvanto, Emilia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120927569
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää porotaloudessa mukana olevien nuorten näkemyksiä ja kokemuksia poroelinkeinosta ja elinkeinon tulevaisuudesta sekä vastata kysymykseen mikä saa nuoret jäämään porotalouteen. Opinnäytetyö käsittelee nuorten poronhoitajien asemaa elinkeinossa. Opinnäytetyössä pyritään selvittämään, mikä saa nuoret näkemään elinkeinon kiinnostavana ja jatkamaan elinkeinossa, miten nuoret kokevat tulleensa hyväksytyksi elinkeinoon ja minkälaisena he kokevat asemansa elinkeinossa, minkälaisena nuoret näkevät elinkeinon tulevaisuuden ja miten nuoret haluisivat kehittää elinkeinoa.
Opinnäytetyö on hyödyllinen poroelinkeinolle ja sen tulevaisuudelle. Työtä voivat käyttää hyödykseen porotaloudessa toimivat oppilaitokset ja muut porotalouden tulevaisuutta kehittävät organisaatiot. Työ on myös kulttuurillisesti merkittävä, sillä kohderyhmänä olivat Lapin alkuperäiselinkeinossa mukana olevat nuoret.
Opinnäytetyön pohjana olivat nuorille suunnatut työpajat, joiden tulosten perusteella rakentui kysely. Kyselyyn vastasi 60 porotaloustaustaista nuorta. Tutkimusmenetelmä oli pääosin määrällinen eli kvantitatiivinen.
Porotalouden positiivisimpina puolina nähdään porot, luonto ja elämäntapa. Negatiivisimpina nähdään kulujen nousu, pedot ja taloudellinen kannattamattomuus. Tuloksia analysoimalla voidaan todeta, että porot itsessään ja porotalous elämäntapana on nuorille suurin syy jäädä tähän “kuolevaan elinkeinoon”. Tärkeänä nähdään poronhoitotöiden toimivuus yhteistyössä, mutta myös elinkeinon yhteen hiileen puhaltaminen muualta tulevia haasteita kohdatessa. Lisäksi nuoret kokevat tiedon jakamisen ja verkostoitumisen tärkeänä. Nuorten vastauksista välittyy, kuinka paljon heille porotalous merkitsee. Tulevaisuus pelottaa nuoria, mutta myös toivoa vastauksista löytyy.
Opinnäytetyö on hyödyllinen poroelinkeinolle ja sen tulevaisuudelle. Työtä voivat käyttää hyödykseen porotaloudessa toimivat oppilaitokset ja muut porotalouden tulevaisuutta kehittävät organisaatiot. Työ on myös kulttuurillisesti merkittävä, sillä kohderyhmänä olivat Lapin alkuperäiselinkeinossa mukana olevat nuoret.
Opinnäytetyön pohjana olivat nuorille suunnatut työpajat, joiden tulosten perusteella rakentui kysely. Kyselyyn vastasi 60 porotaloustaustaista nuorta. Tutkimusmenetelmä oli pääosin määrällinen eli kvantitatiivinen.
Porotalouden positiivisimpina puolina nähdään porot, luonto ja elämäntapa. Negatiivisimpina nähdään kulujen nousu, pedot ja taloudellinen kannattamattomuus. Tuloksia analysoimalla voidaan todeta, että porot itsessään ja porotalous elämäntapana on nuorille suurin syy jäädä tähän “kuolevaan elinkeinoon”. Tärkeänä nähdään poronhoitotöiden toimivuus yhteistyössä, mutta myös elinkeinon yhteen hiileen puhaltaminen muualta tulevia haasteita kohdatessa. Lisäksi nuoret kokevat tiedon jakamisen ja verkostoitumisen tärkeänä. Nuorten vastauksista välittyy, kuinka paljon heille porotalous merkitsee. Tulevaisuus pelottaa nuoria, mutta myös toivoa vastauksista löytyy.