Teho-osaston potilastyön päivittäinen toiminnanjohtamisen taulu ja sen kehittämisen lähtökohdat

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata HUSin uuteen Siltasairaalaan siirtyvien teho-osastojen potilastyön päivittäisen toiminnanjohtamisen (PTJ) taulun sisältöä, sen yhtenäisiä ominaisuuksia ja visioida tulevaa potilastyön päivittäisen toiminnanjohtamisen taulua. Tiedonkeruu toteutettiin teemahaastatteluilla, joiden kohderyhmänä olivat vuorovastaavat sairaanhoitajat niiltä teho-osastoilta, jotka yhdistyvät HUSin tulevan Siltasairaalan teho-osastoksi. Haastateltavien määrä oli 12 henkilöä. Neljälle eri teho-osastolle tehtiin omat ryhmähaastattelut, johon osallistui kolme vuorovastaavaa sairaanhoitajaa. Haastattelujen jälkeen aivoriihityöskentelymenetelmällä ideoitiin ryhmänä haastattelun aikana esiin tulleita visioita potilastyön PTJ-taulusta.

Tämän opinnäytetyön lähtökohtana on kuvaileva laadullinen lähestymistapa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysi menetelmällä. Tutkimuksen tavoitteena on koota yhtenäistä sisältöä teho-osastojen potilastyön PTJ-taulusta ja kehittää siitä yhtenäinen.

Tämän opinnäytetyöhön liittyvän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että potilastyön PTJ-taulu toimii teho-osastolla toiminnan karttana. Sen avulla nähdään teho-osaston potilaspaikkojen lisäksi tehohoitopotilaiden hoidon kuormittavuutta ja suunniteltua potilasliikennettä. Lisäksi erilaiset toimenpiteet ja erikoishoidot merkitään potilastyön päivittäisen toiminnanjohtamisen taululle. Teho-osastojen potilastyön PTJ-taulun kirjausten tekemisessä ja tietojen päivittämisessä oli useita eri tapoja. Haastateltavien vuorovastaavien sairaanhoitajien mielestä teho-osaston henkilökunnan sijoitukset ja heidän tavoitettavuus pitäisi olla nähtävissä potilastyön PTJ-taululla. Haastatteluissa myös ilmeni, että tehohoitajien osaaminen määrittelee sitä mihin heidän sijoituksensa suunnitellaan eri työvuoroissa ja kuinka potilastyön PTJ-taulun olinpaikka vaikuttaa sen käytettävyyteen.

Tämän opinnäytetyöhön liittyvän tutkimuksen tulosten johtopäätöksenä voidaan todeta, että haastatteltavien vuorovastaavien mielestä HUSin Siltasairaalan teho-osastolle tarvitaan digitaalinen potilastyön PTJ-taulu. Se vähentäisi moneen paikkaan kirjaamista ja olisi nähtävissä useassa paikassa samanaikaisesti. Digitaalisen PTJ-taulun toivotaan olevan yksinkertainen, helppokäyttöinen ja looginen. Henkilökunnan kesken tulisi sopia yhteisistä käytänteistä ja merkkien sekä ikonien käytöstä. Potilastyön PTJ-taulun toivottiin kuvaavan yksikön täyttöastetta ja vastaavan tilojen pohjapiirustusta. Potilashoidon kuormittavuusmittaria ja hoitajien osaamisen tason mittaria myös ehdotettiin kehitettäviksi vastaamaan HUSin Siltasairaalan teho-osaston tarpeita.

The purpose of this study was to describe the content of the daily patient management board of the intensive care units moving to the new Bridge Hospital, in Helsinki, Finland. The daily patient management board unified features and envisions the future for it. The data was collected through focused interviews. The target group was the nurses in charge from the intensive care units that will be joined together into the intensive care unit of the new Bridge Hospital. The number of interviewees was 12 people. Separate group interviews were conducted for the four intensive care units, in which three charge nurses took part. After the interviews, using the brainstorming method, the visions that emerged during the interview from the daily patient management board were conceptualized as a group.

The basis of this study is to conduct qualitative research. The data were analyzed using an inductive content analysis method. This study aim to compile uniform content from the daily patient management board in the intensive care units.

Based on the results of this study, it can be concluded that the daily patient management board functions as a map of the intensive care unit’s activities. In addition to a patient location in the intensive care unit, it is used to see the workload of patient care and planned patient traffic. Furthermore, various procedures and special treatments were recorded on the daily patient management board. There were several different ways of making entries and updating the data on the daily patient management board in the intensive care units. In the opinion of the interviewees, the placements and accessibility of the staff should be visible on the daily patient management board. The interviews also revealed that the competence of the critical care nurses determines where their placement is planned in the intensive care unit and how the location of the daily patient management board affects its usability.

As a conclusion of this study, it can be stated that in the opinion of the interviewees, a digital daily patient management board is needed for the intensive care unit of the new Bridge Hospital. It would reduce logging in many places and would be visible in several places at the same time. The digital daily patient management board is expected to be simple, easy to use, and logical. The staff should agree on common practices and the use of signs and icons. Yet it was hoped that the daily patient management board would describe the occupancy rate of the unit and correspond to the floor plan of the premises. Thus it was also proposed to develop a patient care workload meter and a nurse competency level meter to meet the needs of the new Bridge Hospital’s intensive care unit.