Valvottu koevapaus : Tarkoitus, sisältö, tavoitteet ja vaikutukset käytännössä
Kukkonen, Mika (2014)
Kukkonen, Mika
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011184
Tiivistelmä
Laki valvotusta koevapaudesta (23.8.2013/629) tuli voimaan 1.1.2014, joten ajankohtaisuutensa vuoksi se soveltui hyvin opinnäytetyön aiheeksi juridisesta näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä kattavasti valvottuun koevapauteen sen lakiuudistukseen ja syihin, miksi laki valvotusta koevapaudesta säädettiin. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat 1) mikä on valvotun koevapauden tarkoitus? 2) mikä on valvottu koevapaus? 3) mitkä ovat uuden lainsäädännön tavoitteet sekä vaikutukset käytännössä?
Opinnäytetyön viitekehys on muodostettu oikeuslähdeopin mukaisesti, eli ensisijainen lähde on ollut laki, jonka jälkeen olen käyttänyt lainvalmisteluasiakirjoja ja oikeuskirjallisuutta apuna lain tulkinnassa ja säädöstekstin täydennyksenä. Tärkein laki opinnäytetyöni kannalta on ollut laki valvotusta koevapaudesta. Muuna merkittävänä lähteenä opinnäytetyön kannalta tulee pitää Leena Mäkipään Valvotun koevapauden toimeenpano ja sovellettavuus nimistä tutkimusta Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle. Tämän lisäksi tutkimusmenetelmänä on käytetty laadulliseen tutkimusmenetelmään perustuen virkamiesten haastatteluja, jotta opinnäytetyö saisi asiantuntevaa käytännön näkökulmaa, ja opinnäytetyön raportti on koottu niin kutsutun vetoketjumallin mukaisesti. Haastateltaviksi valikoituivat oikeusministeriön hallitusneuvos ja viisi virkamiestä Rikosseuraamuslaitoksesta, jotka työskentelevät Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella. Heistä kaksi oli vankilan johtajia, kaksi rikosseuraamusesimiestä ja yksi tukipartion ohjaaja.
Valvottu koevapaus on luotu uudeksi vankeusrangaistuksen osaksi, jonka tarkoituksena on vapauttaa vanki suunnitelmallisesti ja asteittain takaisin yhteiskuntaan. Valvotun koevapauden kesto on enintään kuusi kuukautta, jonka jälkeen vanki vapautuu ehdonalaiseen vapauteen. Valvottua koevapautta valvotaan seurantapannan ja seurantapuhelimen avulla. Lisäksi koevapauteen sijoitettu vanki on velvollinen olemaan valvontasoitoilla yhteydessä vankilaan ja tukipartio suorittaa valvontakäyntejä, joihin voi kuulua myös päihteettömyydenvalvontaa.
Valvotusta koevapaudesta annetun lain tavoitteena on ollut koota säädös, jossa valvotusta koevapaudesta, sen tavoitteet sekä edellytykset ja muista vaiheista säädetään kattavasti ja aiemmat asetuksen tasoiset säännökset nostetaan laintasoisiksi. Lakiuudistuksen suurimmat vaikutukset valvottuun koevapauteen olivat valvontapannan käyttöönotto, lääkehoito seksuaalirikollisille, selkeät ja kattavat säännökset valvotusta koevapaudesta ja päätöksen teon siirtyminen arviointikeskuksilta vankiloihin, pitkäaikaisvankeja lukuun ottamatta.
Jatkotutkimuksena olisi mahdollista tutkia lain vakiinnuttua sen vaikutuksia tai valvotun koevapauden vaikuttavuutta koevapaudesta vapautuneisiin vankeihin.
Opinnäytetyön viitekehys on muodostettu oikeuslähdeopin mukaisesti, eli ensisijainen lähde on ollut laki, jonka jälkeen olen käyttänyt lainvalmisteluasiakirjoja ja oikeuskirjallisuutta apuna lain tulkinnassa ja säädöstekstin täydennyksenä. Tärkein laki opinnäytetyöni kannalta on ollut laki valvotusta koevapaudesta. Muuna merkittävänä lähteenä opinnäytetyön kannalta tulee pitää Leena Mäkipään Valvotun koevapauden toimeenpano ja sovellettavuus nimistä tutkimusta Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle. Tämän lisäksi tutkimusmenetelmänä on käytetty laadulliseen tutkimusmenetelmään perustuen virkamiesten haastatteluja, jotta opinnäytetyö saisi asiantuntevaa käytännön näkökulmaa, ja opinnäytetyön raportti on koottu niin kutsutun vetoketjumallin mukaisesti. Haastateltaviksi valikoituivat oikeusministeriön hallitusneuvos ja viisi virkamiestä Rikosseuraamuslaitoksesta, jotka työskentelevät Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella. Heistä kaksi oli vankilan johtajia, kaksi rikosseuraamusesimiestä ja yksi tukipartion ohjaaja.
Valvottu koevapaus on luotu uudeksi vankeusrangaistuksen osaksi, jonka tarkoituksena on vapauttaa vanki suunnitelmallisesti ja asteittain takaisin yhteiskuntaan. Valvotun koevapauden kesto on enintään kuusi kuukautta, jonka jälkeen vanki vapautuu ehdonalaiseen vapauteen. Valvottua koevapautta valvotaan seurantapannan ja seurantapuhelimen avulla. Lisäksi koevapauteen sijoitettu vanki on velvollinen olemaan valvontasoitoilla yhteydessä vankilaan ja tukipartio suorittaa valvontakäyntejä, joihin voi kuulua myös päihteettömyydenvalvontaa.
Valvotusta koevapaudesta annetun lain tavoitteena on ollut koota säädös, jossa valvotusta koevapaudesta, sen tavoitteet sekä edellytykset ja muista vaiheista säädetään kattavasti ja aiemmat asetuksen tasoiset säännökset nostetaan laintasoisiksi. Lakiuudistuksen suurimmat vaikutukset valvottuun koevapauteen olivat valvontapannan käyttöönotto, lääkehoito seksuaalirikollisille, selkeät ja kattavat säännökset valvotusta koevapaudesta ja päätöksen teon siirtyminen arviointikeskuksilta vankiloihin, pitkäaikaisvankeja lukuun ottamatta.
Jatkotutkimuksena olisi mahdollista tutkia lain vakiinnuttua sen vaikutuksia tai valvotun koevapauden vaikuttavuutta koevapaudesta vapautuneisiin vankeihin.