Ammoniumin analysointi talousvedestä
Ahola, Heli (2022)
Ahola, Heli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091320126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091320126
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä verrattiin kahta ammoniumtypen määrityksen menetelmää, HSY:n vedenpuhdistuksen käyttölaboratoriossa Pitkäkoskella jo käytössä olevaa menetelmää Hach LCK304 Ammoniumia sekä Hach Method 10200:aa. Haluttiin selvittää, voitaisiinko käytössä olevan menetelmän sijaan siirtyä käyttämään uutta menetelmää. Method 10200 on yhdistelmätekniikka monoklooriamiinin ja ammoniumin määritykselle ja on monoklooriamiinin osalta käytössä Pitkäkosken käyttölaboratoriossa. Erilaisia talousvesinäytteitä analysoitiin 20 kappaletta kummallakin menetelmällä sekä kymmenen ammoniumtypen standardia pitoisuudella 0,05 mg/l ja kymmenen standardia pitoisuudella 0,10 mg/l. Jokaisesta näytteestä ja standardista mitattiin myös rinnakkaisnäyte. Parittaisen t-testin mukaan menetelmien välillä on tilastollisesti merkitsevästi eroa luottamustasolla 95 %. Standardiliuosten tulosten mukaan menetelmällä 10200 on vaikeuksia mitata pienempien pitoisuuksien tuloksia luotettavasti verrattuna menetelmään LCK304. Mittausepävarmuustulokset vahvistavat tätä. Ilman kontrollinäytteitä, joiden pitoisuus on 0,05 mg/l menetelmien laajennetut mittausepävarmuudet ovat lähes samat, 13 % menetelmä LCK304:lle ja 14 % menetelmälle 10200. Kontrollien 0,05 mg/l kanssa laajennettu epävarmuus nousee menetelmä 10200:lle 47 %:iin, mutta pysyy menetelmä LCK304:llä 24 %:ssa. Tulosten perusteella voidaan sanoa menetelmän LCK304 olevan parempi pienten pitoisuuksien näytteille.