Organisaation psykologisen turvallisuuden kehittäminen esihenkilötyön käytänteillä
Laine, Miia (2022)
Laine, Miia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060916992
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060916992
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin psykologisen turvallisuuden toteutumista toimeksiantajan organisaatiossa. Tavoitteena oli selvittää, miten psykologinen turvallisuus toteutuu toimeksiantajan organisaatiossa, miten psykologista turvallisuutta voidaan kehittää ja mitkä esihenkilötyön käytänteet edesauttavat psykologisen turvallisuuden toteutumista toimeksiantajan organisaatiossa.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin e-lomakekyselyä. Tutkittava kohderyhmä muodostui toimeksiantajan organisaation työntekijöistä. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 64,10 %.
Opinnäytetyön tuloksina saatiin selville, että työn toimeksiantajan organisaation psykologinen turvallisuus toteutuisi suhteellisen hyvin. Työntekijöillä olisi myönteinen ja kannustava asenne toisiaan kohtaan. Organisaatiossa työntekijöiden olisi helppo nostaa esiin vaikeita asioita ja kertoa tekemistään virheistä. Lisäksi organisaatiossa työntekijät uskaltaisivat sanoa oman mielipiteensä työtehtäviinsä liittyvissä asioissa.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voitaneen olettaa, että työtekijöiden välinen luottamus ja avoimuus voisi toimeksiantajan organisaatiossa kasvaa. Toisaalta esiin noussut vähättelyn kokeminen saattanee heikentää organisaation psykologista turvallisuutta, sekä myös positiivista ilmapiiriä, mikä puolestaan voisi johtaa polarisoidusti negatiivisen ilmapiirin syntymiseen. Organisaation työntekijöillä olisi paljon hiljaista tietoa, jonka esilletuomiseksi toimeksiantajan esihenkilötyössä tulisikin kehittää organisaation viestinnän käytäntöjä. Toimeksiantajan organisaatiossa ei näyttäisi olevan toimivaa ja avointa palautekulttuuria, ja toisaalta taas keskustelevuudelle olisi suuri tarve. Näin ollen, jos organisaatioon saataisiin luotua esihenkilötyön käytäntönä toimiva palautekulttuuri, niin se voisi edistää puolestaan organisaation keskustelukulttuurin luomista. Keskustelukulttuuria taas voitaneen kehittää yhteisten kokouskäytäntöjen avulla. Nämä kaikki esihenkilötyön käytännöt yhdessä vahvistaisivat toimeksiantajan organisaation psykologista turvallisuutta ja kasvattanevat organisaation positiivista ilmapiiriä.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin e-lomakekyselyä. Tutkittava kohderyhmä muodostui toimeksiantajan organisaation työntekijöistä. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 64,10 %.
Opinnäytetyön tuloksina saatiin selville, että työn toimeksiantajan organisaation psykologinen turvallisuus toteutuisi suhteellisen hyvin. Työntekijöillä olisi myönteinen ja kannustava asenne toisiaan kohtaan. Organisaatiossa työntekijöiden olisi helppo nostaa esiin vaikeita asioita ja kertoa tekemistään virheistä. Lisäksi organisaatiossa työntekijät uskaltaisivat sanoa oman mielipiteensä työtehtäviinsä liittyvissä asioissa.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voitaneen olettaa, että työtekijöiden välinen luottamus ja avoimuus voisi toimeksiantajan organisaatiossa kasvaa. Toisaalta esiin noussut vähättelyn kokeminen saattanee heikentää organisaation psykologista turvallisuutta, sekä myös positiivista ilmapiiriä, mikä puolestaan voisi johtaa polarisoidusti negatiivisen ilmapiirin syntymiseen. Organisaation työntekijöillä olisi paljon hiljaista tietoa, jonka esilletuomiseksi toimeksiantajan esihenkilötyössä tulisikin kehittää organisaation viestinnän käytäntöjä. Toimeksiantajan organisaatiossa ei näyttäisi olevan toimivaa ja avointa palautekulttuuria, ja toisaalta taas keskustelevuudelle olisi suuri tarve. Näin ollen, jos organisaatioon saataisiin luotua esihenkilötyön käytäntönä toimiva palautekulttuuri, niin se voisi edistää puolestaan organisaation keskustelukulttuurin luomista. Keskustelukulttuuria taas voitaneen kehittää yhteisten kokouskäytäntöjen avulla. Nämä kaikki esihenkilötyön käytännöt yhdessä vahvistaisivat toimeksiantajan organisaation psykologista turvallisuutta ja kasvattanevat organisaation positiivista ilmapiiriä.