Liito-oravakohteiden säilyminen metsänhakkuiden omavalvontamenettelyllä

Abstract

Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa uhanalainen, luonnonsuojelulain turvaama laji. Liito-orava elää varttuneissa, yleensä kuusivaltaisissa metsissä, joista löytyy sekapuustona kasvavaa lehtipuustoa. Luonnonsuojelulaissa määritelty liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskeva hävittämiskielto vaikuttaa metsänkäytön toimenpiteisiin, ja nostaa pinnalle kysymyksiä.

Vastuu lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskevan rajauksen tekemisestä on kuulunut hakkuuoikeuden haltijalle 15.4.2016 alkaen. Ennen tätä vastuu kuului ELY-keskuksen viranomaisille, jotka olivat lakisääteisesti velvollisia tekemään päätöksen rajauksesta ja valvomaan metsänkäyttöä liito-oravan suojelun onnistumiseksi.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin Pirkanmaan alueella lakimuutoksen jälkeen tehtyjen liito-oravakohteiden hakkuiden ominaisuuksia, niiden tasoa nykyisiin suosituksiin verrattuna ja sitä kuinka usein metsänkäytön taso alueella on ollut riittävä pitämään lisääntymis- ja levähdyspaikka asuttuna. Tutkimukseen sisältyi yhteensä 21 kohdetta, joista osa oli uudistushakkuita, osa harvennushakkuita. Kaikkia kohteita yhdisti silloisen tiedon mukaan varmennettu liito-oravan läsnäolo, sijainti Pirkanmaalla ja 15.4.2016 jälkeen tehty metsänkäyttöilmoitus.

Tutkimuksen tuloksena selvisi, että kaikista tarkastelluista kohteista vain 33 % voidaan luokitella nykyään liito-oravan asuttamiksi. Harvennushakkuin käsitellyt rajaukset pysyivät asuttuina 40 % tapauksista ja uudistushakkuin käsitellyt rajaukset taas 27 % tapauksista. Tutkimuksesta selviää, että uusi käytäntö vaikuttaa olevan puutteellinen ja epäluotettava suurimmassa osassa tapauksista, tosin sillä vaikuttaa olevan silti potentiaalia olla toimiva ratkaisu.

The Siberian Flying Squirrel (Pteromys volans) is an endangered species in Finland and is protected by Nature Conservation Act. The flying squirrel lives in mature, usually spruce dominated forests with a mixture of broadleaved trees. The eradication and weakening of the flying squirrel breeding and resting areas dictated in the Nature Conservation Act affects forest cuttings and raises questions.

The responsibility for delimiting the breeding and resting areas has belonged to the holder of the logging rights starting from 15.4.2016. Prior to this the responsibility belonged to authoritatives representing The Centre for Economic Development, Transport and the Environment (EDTE Centre) who were obligated by law to make the decision of delimiting and to oversee the loggings to ensure the conservation of the flying squirrel is successful.

In this bachelor’s thesis the qualitative traits of the loggings conducted in the flying squirrel areas after the change in law in the area of Pirkanmaa were studied, compared to the up-to-date standards, and examined how often the state of forest cutting has been sufficient in keeping the breeding- and resting area occupied. A total of 21 delimitation issues were involved in the study, some of which were clear cuttings, some were thinnings. All delimitation issues were tied together by confirmed presence of the flying squirrel, location in Pirkanmaa and the notification of forest use made after 15.4.2016.

The result of the study was that only 33 % of all examined areas could be determined to have a flying squirrel occupying them. Delimitations on thinning areas remained inhabitated in 40 % of the cases, delimitations on clear cut areas remained inhabitated in 27 % of the cases. The results of the study indicate the new standard in practice seems to be insufficient and unreliable in most cases, although it still appears to have potential for a functional solution.