Kätilö synnytyspelon lieventäjänä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Hakamäki, Esteri; Juomoja, Manta (2022)
Hakamäki, Esteri
Juomoja, Manta
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114333
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä tietoa mitkä ovat alatiesynnytystä pelkäävien synnyttäjien synnytyspelkoa lisääviä ja pelkoa lievittäviä tekijöitä. Kohderyhminä olivat synnytyspelkoisia, raskaana olevia hoitavat kätilöt ja muut heidän kanssaan työskentelevät hoitoalan työntekijät. Tutkimuskysymykset olivat: Mitkä tekijät lisäävät synnytyspelkoa ja vaikuttavat synnytystä pelkäävän naisen synnytystavan valintaan?
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät lisäävät synnytyspelkoa ja siitä johtuvaa halukkuutta suunniteltuun sektioon. Tutkittavana aiheena oli myös, mitkä tekijät vaikuttavat synnytyspelkoisen valintaan valita synnytystavakseen alatiesynnytys. Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen tutkimusmenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, aineiston analysoinnissa käytössä oli temaattinen analyysimenetelmä.
Tulokset osoittivat, että synnytyspelkoa kokevat sekä ensi- että uudelleensynnyttäjät. Usein synnytyspelon taustalta oli tiedon puute ja pelko, ettei tiedä millainen synnytys tulee olemaan. Uudelleen synnyttäjien kohdalla taustalla oli useimmiten huono kokemus edeltävästä synnytyksestä. Synnytyspelon hyvä ja huolellinen hoito raskausaikana vähensi synnytyspelon voimakkuutta ja rohkaisi synnyttäjiä parhaiten alatiesynnytyksen valinnassa. Pelon vähättelyn välttäminen ja rohkaisevan vuorovaikutuksen luominen olivat avainasemassa synnytyspelkoisen hoitoa toteuttaessa. Tulevissa raskauksissa koettua synnytyspelkoa vähensi synnytyksen käsitteleminen yhdessä hoitaneen kätilön kanssa.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksien perusteella synnytyspelon hoitoa tulisi kehittää entistä monipuolisemmaksi, erityisesti vertaistukea hyödyntäen. Synnytyspelkoa hoitavat ammattihenkilöt tulisi kouluttaa oikeanlaiseen kohtaamiseen, jotta synnytyspelolla ei syyllistetä raskaana olevia. Synnytyspelon hoidon kehittämisessä voitaisiin hyödyntää verkkovalmennuksia sekä lisätä synnytyspelon tietoisuutta, sosiaalisessa mediassa liikkuvan lähteettömän tiedon rinnalle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät lisäävät synnytyspelkoa ja siitä johtuvaa halukkuutta suunniteltuun sektioon. Tutkittavana aiheena oli myös, mitkä tekijät vaikuttavat synnytyspelkoisen valintaan valita synnytystavakseen alatiesynnytys. Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen tutkimusmenetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, aineiston analysoinnissa käytössä oli temaattinen analyysimenetelmä.
Tulokset osoittivat, että synnytyspelkoa kokevat sekä ensi- että uudelleensynnyttäjät. Usein synnytyspelon taustalta oli tiedon puute ja pelko, ettei tiedä millainen synnytys tulee olemaan. Uudelleen synnyttäjien kohdalla taustalla oli useimmiten huono kokemus edeltävästä synnytyksestä. Synnytyspelon hyvä ja huolellinen hoito raskausaikana vähensi synnytyspelon voimakkuutta ja rohkaisi synnyttäjiä parhaiten alatiesynnytyksen valinnassa. Pelon vähättelyn välttäminen ja rohkaisevan vuorovaikutuksen luominen olivat avainasemassa synnytyspelkoisen hoitoa toteuttaessa. Tulevissa raskauksissa koettua synnytyspelkoa vähensi synnytyksen käsitteleminen yhdessä hoitaneen kätilön kanssa.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksien perusteella synnytyspelon hoitoa tulisi kehittää entistä monipuolisemmaksi, erityisesti vertaistukea hyödyntäen. Synnytyspelkoa hoitavat ammattihenkilöt tulisi kouluttaa oikeanlaiseen kohtaamiseen, jotta synnytyspelolla ei syyllistetä raskaana olevia. Synnytyspelon hoidon kehittämisessä voitaisiin hyödyntää verkkovalmennuksia sekä lisätä synnytyspelon tietoisuutta, sosiaalisessa mediassa liikkuvan lähteettömän tiedon rinnalle.