Lähi-idästä kotoisin olevien maahanmuuttajien näkemyksiä suomalaisesta perhekulttuurista : Lähi-idän perhekulttuurin erityispiirteet
Kreula, Katriina; Pae, Karina (2022)
Kreula, Katriina
Pae, Karina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512125
Tiivistelmä
Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia näkemyksiä Lähi-idästä kotoisin olevilla maahanmuuttajilla on suomalaisesta perhekulttuurista, ja mitkä ovat Lähi-idän perhekulttuurin erityispiirteet. Tavoitteena oli saada tutkimustuloksia hyödynnettäviksi perheiden, yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvoinnin edistämisessä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Keskeisimmät käsitteet olivat Lähi-itä, monikulttuurisuus, perhekulttuuri ja hyvinvointi. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kahdellatoista yksilöllisellä puolistrukturoidulla, nauhoitetulla teemahaastattelulla. Haastateltavat rekrytoitiin Lähi-idästä kotoisin olevien yhteyshenkilöiden välityksellä lumipallo-otannalla. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittavat suomalaisen perhekulttuurin vahvuuksiksi sukupuolten välisen tasa-arvon, ohjaavan lastenkasvatuksen, hyvät koulutusmahdollisuudet ja yhteiskunnan edut lapsiperheille sekä kehittämiskohteiksi lasten liian varhaisen itsenäistymisen, vähäisen yhteisöllisyyden ja vanhusten kohtelun. Lähi-idän perhekulttuurin erityispiirteitä ovat tulosten mukaan selkeät sukupuoliroolit, naisen asemaan liittyvät rajoitteet, vahva yhteisöllisyys, lastenkasvatus ilman erityistä suunnittelua ja vanhempien ihmisten korkea arvostus.
Johtopäätöksinä terveyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää edistää yhteisöllisyyttä, sukupuolten välistä tasa-arvoa erityisesti naisen asemaan liittyen, lasten säännöllistä elämänrytmiä, tietoisuutta suomalaisesta lainsäädännöstä ja asioida tarvittaessa vaitiolovelvollisen ammattitulkin välityksellä Lähi-idästä kotoisin olevien maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan Lähi-idästä kotoisin olevien naisten itsenäisyyden ja kodin ulkopuolella yhteiskuntaan osallistumisen edistämistä.
Keskeisimmät käsitteet olivat Lähi-itä, monikulttuurisuus, perhekulttuuri ja hyvinvointi. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kahdellatoista yksilöllisellä puolistrukturoidulla, nauhoitetulla teemahaastattelulla. Haastateltavat rekrytoitiin Lähi-idästä kotoisin olevien yhteyshenkilöiden välityksellä lumipallo-otannalla. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittavat suomalaisen perhekulttuurin vahvuuksiksi sukupuolten välisen tasa-arvon, ohjaavan lastenkasvatuksen, hyvät koulutusmahdollisuudet ja yhteiskunnan edut lapsiperheille sekä kehittämiskohteiksi lasten liian varhaisen itsenäistymisen, vähäisen yhteisöllisyyden ja vanhusten kohtelun. Lähi-idän perhekulttuurin erityispiirteitä ovat tulosten mukaan selkeät sukupuoliroolit, naisen asemaan liittyvät rajoitteet, vahva yhteisöllisyys, lastenkasvatus ilman erityistä suunnittelua ja vanhempien ihmisten korkea arvostus.
Johtopäätöksinä terveyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää edistää yhteisöllisyyttä, sukupuolten välistä tasa-arvoa erityisesti naisen asemaan liittyen, lasten säännöllistä elämänrytmiä, tietoisuutta suomalaisesta lainsäädännöstä ja asioida tarvittaessa vaitiolovelvollisen ammattitulkin välityksellä Lähi-idästä kotoisin olevien maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan Lähi-idästä kotoisin olevien naisten itsenäisyyden ja kodin ulkopuolella yhteiskuntaan osallistumisen edistämistä.