Poronhoitotöiden johtamisen merkitys työhyvinvoinnille
Jänkälä, Anna-Leena (2022)
Jänkälä, Anna-Leena
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512099
Tiivistelmä
Poronhoitajien työhyvinvointia on pyritty kehittämään viimeisen kymmenen vuoden aikana useissa hankkeissa. Näissä on keskitytty lähinnä poronhoitajien fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon ja kehittämiseen. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan työnjohto ja työnjohtaminen liittyvät kiinteästi niin työhyvinvointiin kuin työssä jaksamiseenkin. Paliskuntien johdossa, poroisäntien ja työnjohtajien osaamisessa on havaittu puutteita, jotka heijastuvat suoraan poronhoitotyöhön ja sen myötä työhyvinvointiin. Tähän aihealueeseen on vasta nyt kiinnitetty porotalouden osalta huomiota. Opinnäytetyössä tutkin työhyvinvoinnin tutkimuksiin nojaten johtamisen vaikutusta poronhoitajien työhyvinvointiin. Tarkoituksena on selvittää, missä asioissa työnjohtajat ja poroisännät tarvitsevat lisää tukea ja koulutusta.
Opinnäytetyö on tehty tapaustutkimuksena, jossa tutkittiin työnjohtamista poronhoitotyössä. Työssä on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimusaineisto on kerätty paliskuntien poroisännille ja työnjohtajille sekä poronomistajille tehdyillä kyselyillä. Johtaminen ja sen vaikutus erityisesti työhyvinvointiin muodostavat työn teoreettisen taustan, jonka pohjalta työnjohtamista poronhoitotöissä tutkittiin.
Tulosten perusteella paliskuntien tulisi kiinnittää huomiota muun muassa tiedonkulkuun, avoimuuteen ja osakkaiden tasa-arvoiseen kohteluun. Poronhoitotyö koetaan edelleen mielekkääksi, mutta monet muutokset ja epävarmuus myös haastavat sitä. Jotta työyhteisö säilyy tulevaisuudessakin hyvinvoivana, tulee kiinnittää huomiota myös johtamisen vaikutukseen työhyvinvoinnissa. Poronhoitotöitä tulisi mahdollisuuksien mukaan suunnitella paremmin ja jakaa töitä tasapuolisemmin työntekijöiden osaaminen ja ominaisuudet huomioiden. Esimerkillä johtamisen merkitys nousi selkeimmin esille kyselyiden vastauksissa. Opinnäytetyön toimeksiantaja voi hyödyntää työn tuloksia esimerkiksi työnjohdolle suunnatuissa koulutuksissa.
Opinnäytetyö on tehty tapaustutkimuksena, jossa tutkittiin työnjohtamista poronhoitotyössä. Työssä on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tutkimusaineisto on kerätty paliskuntien poroisännille ja työnjohtajille sekä poronomistajille tehdyillä kyselyillä. Johtaminen ja sen vaikutus erityisesti työhyvinvointiin muodostavat työn teoreettisen taustan, jonka pohjalta työnjohtamista poronhoitotöissä tutkittiin.
Tulosten perusteella paliskuntien tulisi kiinnittää huomiota muun muassa tiedonkulkuun, avoimuuteen ja osakkaiden tasa-arvoiseen kohteluun. Poronhoitotyö koetaan edelleen mielekkääksi, mutta monet muutokset ja epävarmuus myös haastavat sitä. Jotta työyhteisö säilyy tulevaisuudessakin hyvinvoivana, tulee kiinnittää huomiota myös johtamisen vaikutukseen työhyvinvoinnissa. Poronhoitotöitä tulisi mahdollisuuksien mukaan suunnitella paremmin ja jakaa töitä tasapuolisemmin työntekijöiden osaaminen ja ominaisuudet huomioiden. Esimerkillä johtamisen merkitys nousi selkeimmin esille kyselyiden vastauksissa. Opinnäytetyön toimeksiantaja voi hyödyntää työn tuloksia esimerkiksi työnjohdolle suunnatuissa koulutuksissa.