Yrityksen kirjanpitäjien työhyvinvointi
Salonen, Iina (2022)
Salonen, Iina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010864
Tiivistelmä
Työn tulee olla mielekästä ja tuottavaa sekä sen tulee samalla tukea ihmisen hyvinvointia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa esimerkkiyrityksen kirjanpitäjien työhyvinvoinnin tilaa ja mietteitä tulevasta hybridityöstä. Tutkimuksen avulla pyrittiin etsimään mahdollisia kehitysideoita työhyvinvoinnin parantamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Tietoperustaosuudessa käsiteltiin sitä, mitä työhyvinvointi on ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat sekä mitkä ovat työn eri muodot. Tämän jälkeen käsiteltiin tutkimusmenetelmiä sekä tämän opinnäytetyön työhyvinvointitutkimusta. Tiedonkeruumenetelmänä oli kyselylomake, joka koostui sekä monivalintakysymyksistä että avokysymyksistä. Kyselylomake lähetettiin linkkinä 12 kirjanpitäjälle työsähköpostin välityksellä. Vastausprosentti oli 92.
Tutkimuksesta ilmeni, että kirjanpitäjien kokonaisvaltainen työhyvinvointi oli hyvä. Kyselyssä positiivisiksi työhyvinvoinnin puoliksi nousivat etenkin työkaverit, etätyö ja liukuva työaika. Negatiivisiksi työhyvinvoinnin puoliksi koettiin jatkuva kiire, stressi, aikataulut, joihin ei itse voi vaikuttaa, ja työntekijöiden vähäisyys. Kuitenkin kyselyssä tuli ilmi asioita, joihin olisi hyvä kiinnittää tarkempaa huomioita tulevaisuudessa, jotta hyväksi koettuja työhyvinvoinnin osa-alueita voitaisiin paremmin tukea ja ylläpitää sekä puuttua mahdollisiin epäkohtiin, jotka koetaan työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen on koko työorganisaation yhteinen asia.
Tietoperustaosuudessa käsiteltiin sitä, mitä työhyvinvointi on ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat sekä mitkä ovat työn eri muodot. Tämän jälkeen käsiteltiin tutkimusmenetelmiä sekä tämän opinnäytetyön työhyvinvointitutkimusta. Tiedonkeruumenetelmänä oli kyselylomake, joka koostui sekä monivalintakysymyksistä että avokysymyksistä. Kyselylomake lähetettiin linkkinä 12 kirjanpitäjälle työsähköpostin välityksellä. Vastausprosentti oli 92.
Tutkimuksesta ilmeni, että kirjanpitäjien kokonaisvaltainen työhyvinvointi oli hyvä. Kyselyssä positiivisiksi työhyvinvoinnin puoliksi nousivat etenkin työkaverit, etätyö ja liukuva työaika. Negatiivisiksi työhyvinvoinnin puoliksi koettiin jatkuva kiire, stressi, aikataulut, joihin ei itse voi vaikuttaa, ja työntekijöiden vähäisyys. Kuitenkin kyselyssä tuli ilmi asioita, joihin olisi hyvä kiinnittää tarkempaa huomioita tulevaisuudessa, jotta hyväksi koettuja työhyvinvoinnin osa-alueita voitaisiin paremmin tukea ja ylläpitää sekä puuttua mahdollisiin epäkohtiin, jotka koetaan työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen on koko työorganisaation yhteinen asia.