Lämmitysenergiankulutuksen eroavaisuudet kerrostaloasunnoissa : asunnon sijainnin vaikutus kulutukseen
Vesala, Jarna (2022)
Vesala, Jarna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205067607
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla on Euroopan Unionin energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) ja sitä koskeva muutosdirektiivi (2018/2002/EU), jossa energiatehokkuustoimien katsotaan olevan keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Muutettu direktiivi asettaa entistä kunnianhimoisemmat tavoitteet energiankäytölle ja energiatehokkuudelle EU-jäsenmaissa vaikuttamalla muun muassa rakentamista koskeviin säädöksiin. EU-jäsenvaltiot ovat muutetun direktiivin nojalla muun muassa velvoitettuja laatimaan kansallisen ohjeistuksen lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuksen kustannusten jakamisesta käyttäjä-kohtaisesti.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, minkälaisia huoneistokohtaisia eroja lämmitys- ja jäähdytysenergiatarpeessa on riippuen yksittäisen huoneiston sijainnista rakennuksessa sekä rakennuksen maantieteellisestä sijainnista. Lisäksi tutkitaan, kuinka aurinko vaikuttaa lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Tässä työssä selvitetään myös, minkälaisia velvoitteita ja mahdollisuuksia lainsäädännössä asetetaan huoneistokohtaiselle mittaamiselle ja kulutusperusteiselle laskuttamiselle, joka vedenkulutuksen osalta on nykyään pakollista uudis- ja saneerauskohteissa.
Tarkastelut suoritettiin EQUA Simulation AB:n kehittämällä dynaamisella IDA Indoor Climate and Energy -simulointiohjelmistolla. Lämmitysenergiantarvetta simuloitiin kolmella eri säävyöhykkeellä Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä. Tutkimuksessa huomattiin, että asuntojen välillä on selkeitä eroja riippuen huoneiston sijainnista rakennuksessa ja rakennuksen maantieteellisestä sijainnista. Pohjoisemmaksi mentäessä lämmitystarve kasvaa, mutta kuitenkin samassa suhteessa huoneistojen välillä kuin etelämmässäkin. Jäähdytystarve sen sijaan ei kasva etelään päin mentäessä, kun asunnoista poistettiin simu-lointeja varten kaikki sisäiset kuormat ihmisistä, valaistuksesta ja sähkölaitteista.
Tulevaisuudessa siirrytään yhä enemmän kulutusperusteiseen laskutukseen sellaisten hyödykkeiden osalta, jotka voidaan luotettavasti mitata ja joilla on vaikutusta ilmastotavoitteisiin. Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa yhdenvertaisuuteen osakkaiden välillä ja nykyinen neliöperusteinen laskutus koetaankin ajoittain epäreiluna. Lähitulevaisuudessa onkin pyrittävä kehittämään riittävän luotettavia ja osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun takaavia ratkaisuja huoneistokohtaiseen mittaamiseen huomioiden kuitenkin sen, ettei lämmitys- ja jäähdytysenergian mittaaminen ole niin yksiselitteistä kuin esimerkiksi vedenkulutuksen mittaaminen.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, minkälaisia huoneistokohtaisia eroja lämmitys- ja jäähdytysenergiatarpeessa on riippuen yksittäisen huoneiston sijainnista rakennuksessa sekä rakennuksen maantieteellisestä sijainnista. Lisäksi tutkitaan, kuinka aurinko vaikuttaa lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Tässä työssä selvitetään myös, minkälaisia velvoitteita ja mahdollisuuksia lainsäädännössä asetetaan huoneistokohtaiselle mittaamiselle ja kulutusperusteiselle laskuttamiselle, joka vedenkulutuksen osalta on nykyään pakollista uudis- ja saneerauskohteissa.
Tarkastelut suoritettiin EQUA Simulation AB:n kehittämällä dynaamisella IDA Indoor Climate and Energy -simulointiohjelmistolla. Lämmitysenergiantarvetta simuloitiin kolmella eri säävyöhykkeellä Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä. Tutkimuksessa huomattiin, että asuntojen välillä on selkeitä eroja riippuen huoneiston sijainnista rakennuksessa ja rakennuksen maantieteellisestä sijainnista. Pohjoisemmaksi mentäessä lämmitystarve kasvaa, mutta kuitenkin samassa suhteessa huoneistojen välillä kuin etelämmässäkin. Jäähdytystarve sen sijaan ei kasva etelään päin mentäessä, kun asunnoista poistettiin simu-lointeja varten kaikki sisäiset kuormat ihmisistä, valaistuksesta ja sähkölaitteista.
Tulevaisuudessa siirrytään yhä enemmän kulutusperusteiseen laskutukseen sellaisten hyödykkeiden osalta, jotka voidaan luotettavasti mitata ja joilla on vaikutusta ilmastotavoitteisiin. Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa yhdenvertaisuuteen osakkaiden välillä ja nykyinen neliöperusteinen laskutus koetaankin ajoittain epäreiluna. Lähitulevaisuudessa onkin pyrittävä kehittämään riittävän luotettavia ja osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun takaavia ratkaisuja huoneistokohtaiseen mittaamiseen huomioiden kuitenkin sen, ettei lämmitys- ja jäähdytysenergian mittaaminen ole niin yksiselitteistä kuin esimerkiksi vedenkulutuksen mittaaminen.