Hammaslääketieteellinen tutkimus osana uhrintunnistusta : kirjallisuuskatsaus suomalaiseen uhrintunnistustyöhön
Pirhonen, Kerttu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026733
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on uhrintunnistus hammaslääketieteen avulla. Uhrintunnistusta voidaan suorittaa muillakin tavoilla, mutta tässä työssä keskitytään pelkästään hampaistotutkimuksen hyödyntämiseen osana uhrintunnistustyötä. Opinnäytetyössä käsitellään kuolemansyyntutkintaan kuuluvaa uhrintunnistusta lain sekä lääketieteen näkökulmista, itse uhrintunnistusprosessia eri vaiheineen ja menetelmineen, kansainvälistä DVI-uhrintunnistusyksikköä sekä muutamaa Suomea ja suomalaisia uhreja vaatineita esimerkkitapauksia, joissa vainajia on tunnistettu hampaiston avulla.
Uhrintunnistus on määritelmältään suuronnettomuuksien, rikosten uhrien sekä huonokuntoisten vainajien tunnistamista. Tunnistusprosessi perustuu vainajan elämänaikaisten ja kuolemanjälkeisten tietojen vertailuun, ja prosessissa on eri vaiheissa mukana monien eri alojen ammattilaisia tekemässä yhteistyötä.
Opinnäytetyö käsittelee Suomen lain määrittelemää uhrintunnistusta, mutta työssä käsitellään asiaa myös kansainvälisesti Interpolin ja esimerkki tapausten osalta. Nykyaikana uhrintunnistustoiminta on kansainvälistä toimintaa ja myös Suomi noudattaa kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin DVI- uhrintunnistusohjeistusta.
Opinnäytetyön analyysimenetelmänä käytetään dokumenttianalyysia sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistoa työhön kerätään monipuolisesti eri alojen kirjallisuudesta, verkkojulkaisuista, haastatteluista, Interpolin uhrintunnistus oppaasta sekä sen liitteistä, KRP:n uhrintunnistusyksikön koulutuspäivän luennoista, röntgenologiaa käsittelevästä opinnäytetyöstä ja eri laeista.
Opinnäytetyön tarkoituksena on saada koottua kattava tietopaketti uhrintunnistuksesta hammaslääketieteellisestä näkökulmasta, käytettäväksi poliisiopiskelijoille osana kuole-mansyyntutkinnan opintoja sekä lukemiseksi kaikille muillekin aihealueesta kiinnostuneille. Koska uhrintunnistuksessa varmoihin ja ensisijaisiin tunnistusmenetelmiin kuuluu hampaistotunnistuksen lisäksi DNA- ja sormenjälkitunnistus, joista tässä työssä on käsitelty ainoastaan hammastunnistusta, aihealue antaa jatkossa sijaa myös poikittaiselle tutkimukselle kahden muun varman tunnistusmenetelmän osalta.
Uhrintunnistus on määritelmältään suuronnettomuuksien, rikosten uhrien sekä huonokuntoisten vainajien tunnistamista. Tunnistusprosessi perustuu vainajan elämänaikaisten ja kuolemanjälkeisten tietojen vertailuun, ja prosessissa on eri vaiheissa mukana monien eri alojen ammattilaisia tekemässä yhteistyötä.
Opinnäytetyö käsittelee Suomen lain määrittelemää uhrintunnistusta, mutta työssä käsitellään asiaa myös kansainvälisesti Interpolin ja esimerkki tapausten osalta. Nykyaikana uhrintunnistustoiminta on kansainvälistä toimintaa ja myös Suomi noudattaa kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin DVI- uhrintunnistusohjeistusta.
Opinnäytetyön analyysimenetelmänä käytetään dokumenttianalyysia sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistoa työhön kerätään monipuolisesti eri alojen kirjallisuudesta, verkkojulkaisuista, haastatteluista, Interpolin uhrintunnistus oppaasta sekä sen liitteistä, KRP:n uhrintunnistusyksikön koulutuspäivän luennoista, röntgenologiaa käsittelevästä opinnäytetyöstä ja eri laeista.
Opinnäytetyön tarkoituksena on saada koottua kattava tietopaketti uhrintunnistuksesta hammaslääketieteellisestä näkökulmasta, käytettäväksi poliisiopiskelijoille osana kuole-mansyyntutkinnan opintoja sekä lukemiseksi kaikille muillekin aihealueesta kiinnostuneille. Koska uhrintunnistuksessa varmoihin ja ensisijaisiin tunnistusmenetelmiin kuuluu hampaistotunnistuksen lisäksi DNA- ja sormenjälkitunnistus, joista tässä työssä on käsitelty ainoastaan hammastunnistusta, aihealue antaa jatkossa sijaa myös poikittaiselle tutkimukselle kahden muun varman tunnistusmenetelmän osalta.