Työ- ja yksilövalmentajien yhteistyön kehittäminen
Tirranen, Emilia (2022)
Tirranen, Emilia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296536
Tiivistelmä
Tällä opinnäytetyöllä selvitetään SaimaanVirta ry:n työ- ja yksilövalmentajien yhteistyön haasteita. Opinnäytetyöllä selvitetään, mikä yhteistyössä koetaan haasteeksi ja kuinka haasteita kehitettäisiin. Opinnäytetyön viitekehys muodostuu käsitteistä yhteistyö, osallistaminen, työyhteisön kehittäminen, ratkaisukeskeinen lähestymistapa sekä ryhmän muodostumisen vaiheet. Viitekehys muodostuu myös vuorovaikutuksesta, joka pitää sisällään dialogin yhteistyön kehittämisen menetelmänä sekä 5 K:n vuorovaikutuksen.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin laadullista tutkimusta, jonka aineisto ke-rättiin kahdella kyselyllä sekä osallistavaa toimintatutkimusta, jossa aineistoa kerättiin havainnoimalla. Osallistava toimintatutkimus toteutettiin työ- ja yksilövalmentajien yhteisinä ryhmätapaamisina työnantajan toimitiloissa. Yhteistyön kehittämistarpeista kerättiin tietoa työ- ja yksilövalmentajilta kyselyn avulla. Työ- ja yksilövalmentajien toive kehittämistyölle oli, että yhteistyötä kehitetään yhteistä aikaa ja keskustelua lisäämällä, puuttumalla kommunikoinnin haasteisiin, poistamalla vastakkainasettelua ja vahvistamalla tiimiytymistä. Kehittämis-työn avulla haluttiin myös oppia tuntemaan ryhmän jäsenet paremmin. Yhteisille ryhmätapaamisille yhteistyötä kehittäväksi menetelmäksi valikoitui vuorovaikutuksen kehittäminen.
Työ- ja yksilövalmentajat kokivat kehittämistyön aikaiset ryhmätapaamiset hyödylliseksi. Hyvänä asiana koettiin se, että tapaamisilla saatiin aikaan keskustelua. Työ- ja yksilövalmentajien kokemuksen mukaan tapaamisille valikoidut yhteistyötä kehittävät aiheet vastasivat ryhmän kehittämistoiveita ja aiheet koet-tiin hyödyllisiksi sekä ajankohtaisiksi. Yhteiset tapaamiset koettiin hyvänä tapana tutustua toisiin ja hyvänä asiana koettiin myös se, että tapaamisilla tuli esiin ryhmän jäsenten samankaltaiset ajatukset ja toiveet.
Kehittäjän näkökulmasta yhteistyön haasteena näkyi se, että jos moniammatillinen yhteistyö ei toteudu, tähän voi olla syynä se, että työyhteisössä on luottamuksen puutetta tai että työyhteisö on turvaton. Yhteistyön haasteena näkyi myös muutosprosessi. Jatkotyöskentelyehdotuksena todetaan, että haasteisiin voisi vaikuttaa avaamalla perustyötä.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin laadullista tutkimusta, jonka aineisto ke-rättiin kahdella kyselyllä sekä osallistavaa toimintatutkimusta, jossa aineistoa kerättiin havainnoimalla. Osallistava toimintatutkimus toteutettiin työ- ja yksilövalmentajien yhteisinä ryhmätapaamisina työnantajan toimitiloissa. Yhteistyön kehittämistarpeista kerättiin tietoa työ- ja yksilövalmentajilta kyselyn avulla. Työ- ja yksilövalmentajien toive kehittämistyölle oli, että yhteistyötä kehitetään yhteistä aikaa ja keskustelua lisäämällä, puuttumalla kommunikoinnin haasteisiin, poistamalla vastakkainasettelua ja vahvistamalla tiimiytymistä. Kehittämis-työn avulla haluttiin myös oppia tuntemaan ryhmän jäsenet paremmin. Yhteisille ryhmätapaamisille yhteistyötä kehittäväksi menetelmäksi valikoitui vuorovaikutuksen kehittäminen.
Työ- ja yksilövalmentajat kokivat kehittämistyön aikaiset ryhmätapaamiset hyödylliseksi. Hyvänä asiana koettiin se, että tapaamisilla saatiin aikaan keskustelua. Työ- ja yksilövalmentajien kokemuksen mukaan tapaamisille valikoidut yhteistyötä kehittävät aiheet vastasivat ryhmän kehittämistoiveita ja aiheet koet-tiin hyödyllisiksi sekä ajankohtaisiksi. Yhteiset tapaamiset koettiin hyvänä tapana tutustua toisiin ja hyvänä asiana koettiin myös se, että tapaamisilla tuli esiin ryhmän jäsenten samankaltaiset ajatukset ja toiveet.
Kehittäjän näkökulmasta yhteistyön haasteena näkyi se, että jos moniammatillinen yhteistyö ei toteudu, tähän voi olla syynä se, että työyhteisössä on luottamuksen puutetta tai että työyhteisö on turvaton. Yhteistyön haasteena näkyi myös muutosprosessi. Jatkotyöskentelyehdotuksena todetaan, että haasteisiin voisi vaikuttaa avaamalla perustyötä.