Eläintenkatselumatkailun yritystoiminnan nykytilakartoitus 2012
Järviluoma, Jari (2014)
Järviluoma, Jari
Editoija
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-54-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-9853-54-0
Tiivistelmä
Selvityksessä esitellään yritystoimintaa, jossa eläinten katselua ja kuvausta tarjotaan matkailijoille eläinten luontaisessa elinympäristössä. Selvityksen aineisto kerättiin 45:lle alan yrittäjälle lähetetyllä kyselyllä. Heistä puolet (22) vastasi kyselyyn.
Yritysten tärkeimpiä matkailijoille nähtäväksi tarjoamia suurpetoja olivat karhu ja ahma. Hylkeiden havainnointia tarjosi neljä yritystä. Linnuista vetovoimaisimpia lajeja olivat kotkat ja pöllöt. Myös teeri ja metso arvioitiin merkittäviksi nähtävyyksiksi. Alueellisesti eläintenkatselumatkailun kärkikuntia olivat Kuusamo, Kuhmo ja Suomussalmi. Suurpetojen katselu ja kuvaus on mahdollista lähinnä itärajalla akselilla Kuusamo-Lieksa hylkeiden tarkkailun keskittyessä Saimaan alueelle ja rannikolle. Lintujen tarkkailua tarjotaan useissa kohteissa ympäri Suomen.
Kyselyyn vastanneissa yrityksissä vieraili vuoden 2012 aikana yhteensä 5051 eläintenkatselutuotteita käyttänyttä asiakasta. Asiakkaista suurin osa (63 %) oli ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten matkailijoiden tärkeimmät lähtömaat olivat Englanti ja Saksa. Yrittäjien arvion mukaan yli puolet (57 %) asiakkaista oli luokiteltavissa ammatti- tai harrastajakuvaajiksi. Asiakkaiden vierailu ajoittui enimmäkseen kesäkauteen. Vain noin neljännes matkailijoista vieraili yrityksissä muulloin kuin kesä-elokuussa.
Yritysten liikevaihtoa koskeviin kysymyksiin vastasi 20 yritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2012 oli 2,1 miljoonaa euroa, josta eläintenkatselutoiminnan synnyttämää 1,4 miljoonaa euroa. Eläintenkatselutoiminnan matkailutulo yhtä asiakasta kohden oli keskimäärin 278 euroa.
Yrittäjät uskovat eläintenkatselutoiminnan laajuuden kasvavan lähitulevaisuudessa niin oman yrityksen kuin koko maan tasolla. Vain kaksi yrittäjää ennakoi supistuvaa kehitystä seuraavalle kahdelle vuodelle ja toiset kaksi toiminnan laajuuden pysymistä suunnilleen nykyisellään. Asiakassegmenttien odotettavissa olevia muutoksia olivat ”tavallisten” perusmatkailijoiden määrän kasvu sekä idästä ja kaukokohteista tulevan kysynnän lisääntyminen.
Julkaisu alkaa kirjallisuuskatsauksella, jossa tarkastellaan wildlife-matkailun erilaisia määrittelytapoja.
Yritysten tärkeimpiä matkailijoille nähtäväksi tarjoamia suurpetoja olivat karhu ja ahma. Hylkeiden havainnointia tarjosi neljä yritystä. Linnuista vetovoimaisimpia lajeja olivat kotkat ja pöllöt. Myös teeri ja metso arvioitiin merkittäviksi nähtävyyksiksi. Alueellisesti eläintenkatselumatkailun kärkikuntia olivat Kuusamo, Kuhmo ja Suomussalmi. Suurpetojen katselu ja kuvaus on mahdollista lähinnä itärajalla akselilla Kuusamo-Lieksa hylkeiden tarkkailun keskittyessä Saimaan alueelle ja rannikolle. Lintujen tarkkailua tarjotaan useissa kohteissa ympäri Suomen.
Kyselyyn vastanneissa yrityksissä vieraili vuoden 2012 aikana yhteensä 5051 eläintenkatselutuotteita käyttänyttä asiakasta. Asiakkaista suurin osa (63 %) oli ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten matkailijoiden tärkeimmät lähtömaat olivat Englanti ja Saksa. Yrittäjien arvion mukaan yli puolet (57 %) asiakkaista oli luokiteltavissa ammatti- tai harrastajakuvaajiksi. Asiakkaiden vierailu ajoittui enimmäkseen kesäkauteen. Vain noin neljännes matkailijoista vieraili yrityksissä muulloin kuin kesä-elokuussa.
Yritysten liikevaihtoa koskeviin kysymyksiin vastasi 20 yritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2012 oli 2,1 miljoonaa euroa, josta eläintenkatselutoiminnan synnyttämää 1,4 miljoonaa euroa. Eläintenkatselutoiminnan matkailutulo yhtä asiakasta kohden oli keskimäärin 278 euroa.
Yrittäjät uskovat eläintenkatselutoiminnan laajuuden kasvavan lähitulevaisuudessa niin oman yrityksen kuin koko maan tasolla. Vain kaksi yrittäjää ennakoi supistuvaa kehitystä seuraavalle kahdelle vuodelle ja toiset kaksi toiminnan laajuuden pysymistä suunnilleen nykyisellään. Asiakassegmenttien odotettavissa olevia muutoksia olivat ”tavallisten” perusmatkailijoiden määrän kasvu sekä idästä ja kaukokohteista tulevan kysynnän lisääntyminen.
Julkaisu alkaa kirjallisuuskatsauksella, jossa tarkastellaan wildlife-matkailun erilaisia määrittelytapoja.