Ensihoitajan muuttuva tehtävänkuva Kainuussa: uudistavan johtamisen näkökulma
Mourujärvi, Johanna (2022)
Mourujärvi, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203253974
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203253974
Tiivistelmä
Kainuussa on menossa terveyspalvelurakenteiden uudelleen suunnittelu väestörakenteen muuttumisen ja säästöpaineiden vuoksi. Muutoksia on väistämättä tulossa myös ensihoitopalveluihin. Uudistavan eli transformatiivisen johtamisteorian mukaan muiden inspiroimiseen tarvitaan esimiesten omaa sitoutuneisuutta ja esimerkillistä toimintaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden mielipiteitä Kainuun soten ensihoidon keskijohdon uudistavasta johtamisesta sekä keskijohdon omia näkemyksiä siitä. Tutkimuksessa käytettiin LPI-mittaria sekä lisäksi itsearvioinnissa oli avoimia kysymyksiä. Tavoitteena oli saadun tiedon perusteella löytää muutosjohtamisen keskeisimmät kehittämiskohteet ensihoidon johtoryhmälle.
Tutkimuksen aineisto kerättiin ensihoidon työntekijöiltä Kouzes ja Posnerin kehittämällä LPI-mittarilla (the Leadership Practices Inventory) sekä lisäksi keskijohdolta itsearvioinnissa olleilla avoimilla kysymyksillä. Kysely koostuu hyvän johtajan ominaisuuksista. Kyselyssä on 30 väittämää ja mitta-asteikko oli viisi portainen Likert-asteikko. Tutkittavat täyttivät lomakkeen sähköisesti Webropol alustalla. Itsearvioinnissa olleilla avoimilla kysymyksillä selvitettiin johtamisen vahvuuksia ja tuen tarpeita sekä aiempia johtamismalleja sekä kysyttiin myös kehitysideoita muutosjohtamisen.
Tutkimus toteutettiin määrällisellä ja laadullisella tutkimuksella yhdessä, tehden se moninäkökulmaisesti menetelmätriangulaatiolla. Tutkimuksen tulokset laitettiin vertailevaan taulukkomuotoon, työntekijöiden vastaukset ja keskijohdon itsearvioinnit vierekkäin. Avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöisesti ja tulokset esitettiin käsitteinä. Tutkimuksen perusteella itsearvioinnissa käytettiin useammin uudistavaa johtamista kuin mitä työntekijät havaitsivat. Vastauksissa oli runsas hajonta, vastauksia tuli melkein jokaiselta tasolta. Muutosjohtaminen nähdään siis eri tasoilta erilaisena.
Tämän tutkimuksen tuloksissa on huomattavaa, että keskijohto itsearvioi pääsääntöisesti käyttävänsä uudistavaa johtamista useammin mitä työntekijät kertoivat. Keskijohdon on pyrittävä lisäämään uudistavia johtamistapoja. Tuloksista nousi esille viestinnän ja avoimuuden merkitys. Pyrkimyksenä on, että muutosjohtaminen onnistuu. Nämä toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti organisaatiokulttuuriin ja työntekijöiden sitoutumiseen sekä niiden kautta työntekijöiden suoritustaso paranee ja työtyytyväisyys kasvaa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin ensihoidon työntekijöiltä Kouzes ja Posnerin kehittämällä LPI-mittarilla (the Leadership Practices Inventory) sekä lisäksi keskijohdolta itsearvioinnissa olleilla avoimilla kysymyksillä. Kysely koostuu hyvän johtajan ominaisuuksista. Kyselyssä on 30 väittämää ja mitta-asteikko oli viisi portainen Likert-asteikko. Tutkittavat täyttivät lomakkeen sähköisesti Webropol alustalla. Itsearvioinnissa olleilla avoimilla kysymyksillä selvitettiin johtamisen vahvuuksia ja tuen tarpeita sekä aiempia johtamismalleja sekä kysyttiin myös kehitysideoita muutosjohtamisen.
Tutkimus toteutettiin määrällisellä ja laadullisella tutkimuksella yhdessä, tehden se moninäkökulmaisesti menetelmätriangulaatiolla. Tutkimuksen tulokset laitettiin vertailevaan taulukkomuotoon, työntekijöiden vastaukset ja keskijohdon itsearvioinnit vierekkäin. Avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöisesti ja tulokset esitettiin käsitteinä. Tutkimuksen perusteella itsearvioinnissa käytettiin useammin uudistavaa johtamista kuin mitä työntekijät havaitsivat. Vastauksissa oli runsas hajonta, vastauksia tuli melkein jokaiselta tasolta. Muutosjohtaminen nähdään siis eri tasoilta erilaisena.
Tämän tutkimuksen tuloksissa on huomattavaa, että keskijohto itsearvioi pääsääntöisesti käyttävänsä uudistavaa johtamista useammin mitä työntekijät kertoivat. Keskijohdon on pyrittävä lisäämään uudistavia johtamistapoja. Tuloksista nousi esille viestinnän ja avoimuuden merkitys. Pyrkimyksenä on, että muutosjohtaminen onnistuu. Nämä toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti organisaatiokulttuuriin ja työntekijöiden sitoutumiseen sekä niiden kautta työntekijöiden suoritustaso paranee ja työtyytyväisyys kasvaa.