Johtajan vuorovaikutustaitojen merkitys työhyvinvointiin kriisitilanteessa: systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Leivo, Tuula (2022)
Leivo, Tuula
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203163600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203163600
Tiivistelmä
Työympäristöissä tapahtuu jatkuvasti ennakoimattomia muutoksia, joihin ei välttämättä voi valmistautua etukäteen. Äkilliseen, uudenlaiseen tilanteeseen sopeutuminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen vaatii organisaatioiden henkilöstöltä voimavaroja, jotka vaikuttavat työhyvinvointikokemukseen eri tavoin. Kriisitilanteessa johtajan rooli muutoksen läpiviennissä korostuu.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisia merkityksiä johtajan vuorovaikutustaidoilla on kriisitilanteiden johtamisessa työhyvinvoinnin näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli tuottaa erityisesti lähijohtajatyössä toimiville johtajille tietoa vuorovaikutustaitojen merkityksestä kriisi- tilanteiden johtamisessa. Tavoite mahdollistaa uusien toimintatapojen tunnistamisen työhyvinvoinnin johtamiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto muodostui vuosina 2016–2021 julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä tutkimusartikkeleista. Tutkimusaineiston yhdeksässä (n=9) tutkimusartikkelissa käsiteltiin johtajan vuorovaikutustaitoja kriisijohtamisessa joko itsenäisenä tutkimuksena tai tutkimuksen osana. Aineisto analysoitiin hyödyntäen apuvälineenä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksen mukaan johtajan vuorovaikutustaitojen merkitys kriisitilanteessa koettiin luottamusta ja emotionaalista turvallisuuden tunnetta lisäävänä tekijänä työyhteisössä. Erityisesti johtajan tunneälykkyys- ja ihmissuhdetaidot koettiin tärkeiksi johtamisessa, ja niiden merkitys inhimillisiä tekijöitä ja ihmisyyttä tukevaksi. Johtajan taidot avoimeen ja vuorovaikutteiseen viestintään kriisin aikana koettiin merkitykselliseksi, sillä onnistuessaan vuorovaikutus maksimoi luottamuksen ja minimoi stressin tunnetta työyhteisössä. Myös johtajan nopeaa ennakoivaa päätöksentekotaitoa ja vastuunottamista arvostettiin epävarmassa tilanteessa.
Yhdessä tutkimuksen teoreettisen tietoperustan kanssa kirjallisuuskatsauksen tuloksista pystyttiin rakentamaan käsitystä työhyvinvointiin vaikuttavista johtajan vuorovaikutustaidoista kriisitilanteessa. Tulokset vahvistivat, että johtajan vuorovaikutustaidoilla näyttää olevan merkitystä työyhteisön myönteiselle työhyvinvointikokemukselle kriisitilanteessa. Tutkimusta voidaan hyödyntää työelämässä muun muassa lähijohtajien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen koulutuksen, valmennuksen tai työnohjauksen keinoin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisia merkityksiä johtajan vuorovaikutustaidoilla on kriisitilanteiden johtamisessa työhyvinvoinnin näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli tuottaa erityisesti lähijohtajatyössä toimiville johtajille tietoa vuorovaikutustaitojen merkityksestä kriisi- tilanteiden johtamisessa. Tavoite mahdollistaa uusien toimintatapojen tunnistamisen työhyvinvoinnin johtamiseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto muodostui vuosina 2016–2021 julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä tutkimusartikkeleista. Tutkimusaineiston yhdeksässä (n=9) tutkimusartikkelissa käsiteltiin johtajan vuorovaikutustaitoja kriisijohtamisessa joko itsenäisenä tutkimuksena tai tutkimuksen osana. Aineisto analysoitiin hyödyntäen apuvälineenä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksen mukaan johtajan vuorovaikutustaitojen merkitys kriisitilanteessa koettiin luottamusta ja emotionaalista turvallisuuden tunnetta lisäävänä tekijänä työyhteisössä. Erityisesti johtajan tunneälykkyys- ja ihmissuhdetaidot koettiin tärkeiksi johtamisessa, ja niiden merkitys inhimillisiä tekijöitä ja ihmisyyttä tukevaksi. Johtajan taidot avoimeen ja vuorovaikutteiseen viestintään kriisin aikana koettiin merkitykselliseksi, sillä onnistuessaan vuorovaikutus maksimoi luottamuksen ja minimoi stressin tunnetta työyhteisössä. Myös johtajan nopeaa ennakoivaa päätöksentekotaitoa ja vastuunottamista arvostettiin epävarmassa tilanteessa.
Yhdessä tutkimuksen teoreettisen tietoperustan kanssa kirjallisuuskatsauksen tuloksista pystyttiin rakentamaan käsitystä työhyvinvointiin vaikuttavista johtajan vuorovaikutustaidoista kriisitilanteessa. Tulokset vahvistivat, että johtajan vuorovaikutustaidoilla näyttää olevan merkitystä työyhteisön myönteiselle työhyvinvointikokemukselle kriisitilanteessa. Tutkimusta voidaan hyödyntää työelämässä muun muassa lähijohtajien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen koulutuksen, valmennuksen tai työnohjauksen keinoin.