Poliisin teknisen tarkkailun asentajakoulutuksen arviointi ja kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön lähtökohtia olivat poliisin valtakunnallisen teknisen tarkkailun asentajakoulutusjärjestelmän haasteet vastata poliisin nykyisen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin, erityisesti teknisen kehityksen nopeus sekä jatkuvat resurssien tarkastelupaineet huomioiden. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistehtävänä, joka hyödyttäisi koko poliisiorganisaatiota. Työn toteutuksesta sovittiin Keskusrikospoliisin tarkkailuyksikön johdon kanssa, ja työn välittömänä hyödyn saajana olisi teknisen tarkkailun koulutuksen päävastuullisena edellä mainittu yksikkö. Tehtävän päätavoitteena oli arvioida ja kehittää edelleen poliisin teknisen tarkkailun koulutusjärjestelmää sekä parantaa tulevien toimien laatua luomalla poliisiorganisaatiossa uudenlainen työelämälähtöinen koulutusmalli. Työssä selvitettiin minkälaisia vaatimuksia muuttuva toimintaympäristö asettaa poliisin teknisen tarkkailun koulutukselle; miten nykyinen koulutusjärjestelmä vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin; sekä miten koulutusjärjestelmää voisi kehittää, jotta toimintaympäristön muutokset ja vaatimukset voitaisiin ottaa entistä paremmin huomioon.

Opinnäytetyö toteutettiin pääasiassa laadullisen tutkimuksen menetelmin. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin oppimisteorioihin perustuvia Poliisikorkeakoulun pedagogisia linjauksia. Teknisen tarkkailun viitekehystä kuvattiin julkisiin lähteisiin peilaten. Merkittävänä opinnäytetyön rajauksena toimi sen julkinen luonne, eikä opinnäytetyössä esitetä tai kuvata poliisin salassa pidettäviä teknisiä tai taktisia menetelmiä. Aineiston keräämisen perustana toimi tutkijan kokemustieto. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella, josta saatua aineistoa täydennettiin teemahaastatteluin. Aineisto analysoitiin SWOT-analyysimenetelmää hyödyntäen ja siten voitiin tunnistaa, ryhmitellä sekä käsitellä teknisen tarkkailun asentajakoulutuksen teemoja sekä yksittäisiä kriittiseksi arvioituja seikkoja.

Kehittämistehtävän keskeisinä tuloksina tuotettiin lukuisia kehitysehdotuksia koulutusjärjestelmään, osaamisen ylläpitoon sekä koulutuksen vastuisiin liittyen. Tärkeimpiä kehitysehdotuksia ovat teknisen tarkkailun koulutuksen rakenteiden uudistaminen ja monimuotoisuuden lisääminen, kouluttajakoulutuksen vahvistaminen, kertaus- ja täydennyskoulutuksen parantaminen sekä koulutuksen vastuiden tarkastelu ja selkiyttäminen. Lisäksi kehittämistehtävän aineistosta nousi esiin myös tekniseen tarkkailuun liittyvän liitännäiskoulutuksen tehostamisen tarve, jota myös käsitellään kehitysehdotuksissa. Osa kehitysehdotuksista olisi toteutettavissa hyvin pienillä toimenpiteillä ja nopeasti. Joidenkin kehittäminen edellyttäisi toimintojen uudelleen järjestelyjä, mutta olisivat määrätietoisella ja suunnitelmallisella työllä saavutettavissa ilman merkittäviä lisäresursointeja. Kehitysehdotusten pohjalta mallinnettiin myös visuaalinen esitys teknisen tarkkailun koulutusmalliksi. Opinnäytetyössä tunnistettiin useita jatkokehittämisehdotuksia, ja näiden jatkotyöstäminen voisi toimia tämän opinnäytetyön toimeenpanon työkaluina.