Ilmanvaihdon puhdistuksen hyödyt
Juuso, Selkosmaa (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203183723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203183723
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ilmanvaihdon puhdistuksella saatavia hyötyjä pientalon ilmanvaihdossa. Pientalojen ilmanvaihdon puhdistus tai sen hankkiminen on rakennuksen haltijan vastuulla. Tästä syystä ilmanvaihdon puhdistus omakotitaloissa saattaa jäädä tekemättä pitkäksikin aikaa. Tutkimuksessa ilmanvaihdon puhdistus ja sen hyötyjen selvittämiseksi tehtävät mittaukset suoritettiin case-kohteessa, jonka ilmanvaihto oli ollut puhdistamatta koko rakennuksen 26-vuotisen elinkaaren ajan.
Tutkimuksessa ilmanvaihdon puhdistus jaettiin kolmeen osaan: päätelaitteiden puhdistukseen, kanavien puhdistukseen sekä ilmanvaihtokoneen ja sen osien puhdistukseen. Jokaisen puhdistustoimenpiteen välissä sekä ennen puhdistusta tehtiin ilmanvaihdon päätelaitteilta mittauksia, jotta saatiin tietoa puhdistuksen vaikutuksista ilmamääriin. Tutkimuksessa tehtiin myös kosteuden seurantamittauksia sekä äänitasomittauksia ennen ja jälkeen puhdistuksen, jotta saatiin selville puhdistuksen muita vaikutuksia sisäilmaston osalta.
Tutkimuksen mittauksien tuloksista voitiin havaita puhdistuksella olevan selkeitä hyötyjä ilmanvaihdon toiminnan kannalta. Puhdistuksen jokaisen osan seurauksena ilmamäärät kasvoivat. Prosentuaalisesti ilmamäärien osalta suurimmat hyödyt saatiin päätelaitteiden puhdistuksella. Kosteuden seurantamittauksien tuloksista havaittiin, että kosteus poistui tehokkaammin tilasta ilmanvaihdon puhdistuksen jälkeen. Äänitasojen mittauksissa puhdistuksella todettiin olevan myös selvä hyöty ongelmalliseksi koetun tilan keskiäänitasojen laskiessa puhdistuksen seurauksena.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että ilmanvaihdon puhdistuksella on hyötyjä sisäilmaston eri osaalueilla, ja tästä johtuen ilmanvaihdon puhdistuksia tulisi tehdä ajoittain. Opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät ja tutkimuksessa onnistuttiin saamaan ilmanvaihdon puhdistuksen hyötyjä selville eri mittausten avulla.
Tutkimuksessa ilmanvaihdon puhdistus jaettiin kolmeen osaan: päätelaitteiden puhdistukseen, kanavien puhdistukseen sekä ilmanvaihtokoneen ja sen osien puhdistukseen. Jokaisen puhdistustoimenpiteen välissä sekä ennen puhdistusta tehtiin ilmanvaihdon päätelaitteilta mittauksia, jotta saatiin tietoa puhdistuksen vaikutuksista ilmamääriin. Tutkimuksessa tehtiin myös kosteuden seurantamittauksia sekä äänitasomittauksia ennen ja jälkeen puhdistuksen, jotta saatiin selville puhdistuksen muita vaikutuksia sisäilmaston osalta.
Tutkimuksen mittauksien tuloksista voitiin havaita puhdistuksella olevan selkeitä hyötyjä ilmanvaihdon toiminnan kannalta. Puhdistuksen jokaisen osan seurauksena ilmamäärät kasvoivat. Prosentuaalisesti ilmamäärien osalta suurimmat hyödyt saatiin päätelaitteiden puhdistuksella. Kosteuden seurantamittauksien tuloksista havaittiin, että kosteus poistui tehokkaammin tilasta ilmanvaihdon puhdistuksen jälkeen. Äänitasojen mittauksissa puhdistuksella todettiin olevan myös selvä hyöty ongelmalliseksi koetun tilan keskiäänitasojen laskiessa puhdistuksen seurauksena.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että ilmanvaihdon puhdistuksella on hyötyjä sisäilmaston eri osaalueilla, ja tästä johtuen ilmanvaihdon puhdistuksia tulisi tehdä ajoittain. Opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät ja tutkimuksessa onnistuttiin saamaan ilmanvaihdon puhdistuksen hyötyjä selville eri mittausten avulla.