"Se on lapsen hyväksytyksi tulemista omana itsenään" : positiivisen pedagogiikan käyttö varhaiskasvatuksen tuen muotona

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa varhaiskasvattajille tietoa positiivisen pedagogiikan käyttämisen merkityksestä varhaiskasvatuksessa, sekä hyödyntää tutkimus- ja teoriamateriaalista nousevia aiheita ja tuoda niiden avulla lisää tietoa ja toimintakeinoja varhaiskasvatukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka paljon tutkimuksen kohteena olevan varhaiskasvatusalueen kasvattajilla oli käytössä positiivisen pedagogiikan keinoja ja kuinka paljon positiivista pedagogiikkaa käytetään osana tukea tarvitsevien lasten ohjausta. Opinnäytetyö toteutettiin anonyymisti laadullisena kyselytutkimuksena yhdellä Lempäälän kunnan varhaiskasvatusalueella ja se oli suunnattu kaikille varhaiskasvatuksen työntekijöille. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimustuloksista ilmeni, että positiivisen pedagogiikan käyttämiseen varhaiskasvatuksessa suhtauduttiin myönteisesti. Vaikka vastaajat olivat jo saaneet jonkin verran koulutusta aiheesta ja se oli käytössä, he kokivat silti pedagogiikan toteuttamisen ja välineet hiukan vaikeiksi varhaiskasvatuksen kontekstissa. Haasteeksi koettiin tiimin sitoutumattomuus, positiivisen pedagogiikan monimuotoisuus ja materiaalin vaikea hahmottaminen. Kyselyyn vastanneilla ei juuri ollut kokemusta positiivien pedagogiikan käyttämisestä tukea tarvitsevien lasten ohjaamisessa, mutta kaikki vastaajat uskoivat, että tukea tarvitsevat lapset hyötyisivät pedagogiikan käyttämisestä erityisen paljon.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että varhaiskasvattajat uskovat positiivinen vuorovaikutuksen sekä itsetunnon vahvistamisen lisäävän lasten hyvinvointia ja motivoituneisuutta oppimiseen. Positiivisen pedagogiikan menetelmiä hyödyntäen myös varhaiskasvatusyksikön kasvattajien välisiä suhteita voitaisiin kehittää. Tutkimuksessa esiin nousseita haasteita voitaisiin ehkäistä ymmärtämällä oman asenteen merkityksellisyys varhaiskasvattajana, määrittämällä yhteisiä toimintatapoja työyhteisöön sekä varhaiskasvattajien lisäkoulutuksella.

The purpose was to produce knowledge and practical methods of positive pedagogy to early childhood educators. The aim was to survey how widely positive pedagogy was used by educators as a part of guiding children who need support. The study was conducted anonymously as a qualitative survey in Lempäälä. The data were collected through an electronic questionnaire and analyzed by theory-based content analysis.

The study showed that respondents were not very experienced in using positive pedagogy and they believed that there would be a great benefit of using method in early childhood education. The respondents were open to use method, but the implementation of it was found difficult. In the current situation, the non-commitment of the team members, the diversity of positive pedagogy method and the challenge of perceiving the content of the material were mentioned as the major challenges.

Based on the results, early childhood educators believed that children’s self-esteem, their well-being, and motivation of learning can be supported by increasing positive interaction between educators and children. The main challenges could be prevented by increasing the understanding of the importance of one’s own attitude as an educator, by defining common ways of working and by providing more education of positive pedagogy for early childhood educators.