"Se on lapsen hyväksytyksi tulemista omana itsenään" : positiivisen pedagogiikan käyttö varhaiskasvatuksen tuen muotona
Lampi, Anna (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203163637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203163637
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa varhaiskasvattajille tietoa positiivisen pedagogiikan käyttämisen merkityksestä varhaiskasvatuksessa, sekä hyödyntää tutkimus- ja teoriamateriaalista nousevia aiheita ja tuoda niiden avulla lisää tietoa ja toimintakeinoja varhaiskasvatukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka paljon tutkimuksen kohteena olevan varhaiskasvatusalueen kasvattajilla oli käytössä positiivisen pedagogiikan keinoja ja kuinka paljon positiivista pedagogiikkaa käytetään osana tukea tarvitsevien lasten ohjausta. Opinnäytetyö toteutettiin anonyymisti laadullisena kyselytutkimuksena yhdellä Lempäälän kunnan varhaiskasvatusalueella ja se oli suunnattu kaikille varhaiskasvatuksen työntekijöille. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että positiivisen pedagogiikan käyttämiseen varhaiskasvatuksessa suhtauduttiin myönteisesti. Vaikka vastaajat olivat jo saaneet jonkin verran koulutusta aiheesta ja se oli käytössä, he kokivat silti pedagogiikan toteuttamisen ja välineet hiukan vaikeiksi varhaiskasvatuksen kontekstissa. Haasteeksi koettiin tiimin sitoutumattomuus, positiivisen pedagogiikan monimuotoisuus ja materiaalin vaikea hahmottaminen. Kyselyyn vastanneilla ei juuri ollut kokemusta positiivien pedagogiikan käyttämisestä tukea tarvitsevien lasten ohjaamisessa, mutta kaikki vastaajat uskoivat, että tukea tarvitsevat lapset hyötyisivät pedagogiikan käyttämisestä erityisen paljon.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että varhaiskasvattajat uskovat positiivinen vuorovaikutuksen sekä itsetunnon vahvistamisen lisäävän lasten hyvinvointia ja motivoituneisuutta oppimiseen. Positiivisen pedagogiikan menetelmiä hyödyntäen myös varhaiskasvatusyksikön kasvattajien välisiä suhteita voitaisiin kehittää. Tutkimuksessa esiin nousseita haasteita voitaisiin ehkäistä ymmärtämällä oman asenteen merkityksellisyys varhaiskasvattajana, määrittämällä yhteisiä toimintatapoja työyhteisöön sekä varhaiskasvattajien lisäkoulutuksella.
Tutkimustuloksista ilmeni, että positiivisen pedagogiikan käyttämiseen varhaiskasvatuksessa suhtauduttiin myönteisesti. Vaikka vastaajat olivat jo saaneet jonkin verran koulutusta aiheesta ja se oli käytössä, he kokivat silti pedagogiikan toteuttamisen ja välineet hiukan vaikeiksi varhaiskasvatuksen kontekstissa. Haasteeksi koettiin tiimin sitoutumattomuus, positiivisen pedagogiikan monimuotoisuus ja materiaalin vaikea hahmottaminen. Kyselyyn vastanneilla ei juuri ollut kokemusta positiivien pedagogiikan käyttämisestä tukea tarvitsevien lasten ohjaamisessa, mutta kaikki vastaajat uskoivat, että tukea tarvitsevat lapset hyötyisivät pedagogiikan käyttämisestä erityisen paljon.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että varhaiskasvattajat uskovat positiivinen vuorovaikutuksen sekä itsetunnon vahvistamisen lisäävän lasten hyvinvointia ja motivoituneisuutta oppimiseen. Positiivisen pedagogiikan menetelmiä hyödyntäen myös varhaiskasvatusyksikön kasvattajien välisiä suhteita voitaisiin kehittää. Tutkimuksessa esiin nousseita haasteita voitaisiin ehkäistä ymmärtämällä oman asenteen merkityksellisyys varhaiskasvattajana, määrittämällä yhteisiä toimintatapoja työyhteisöön sekä varhaiskasvattajien lisäkoulutuksella.