Ammattikeittiöt ja lähiruoka Etelä-Karjalassa
Väyrynen, Jaana (2010)
Väyrynen, Jaana
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002071978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002071978
Tiivistelmä
Suomalainen ruokakulttuuri ja sen edistäminen on julkisessa keskustelussa esillä jatkuvasti. Lähellä tuotettujen elintarvikkeiden käytön lisääminen kotitalouksissa ja ammattikeittiöissä on merkittävä osa tätä keskustelua.
Kaakkois-Suomen maaseutuohjelman pääpainopistealueena kaudella 2007–2013 on maaseutuyrittäjyyden kehittäminen. Maaseutuohjelman toimenpiteinä mainitaan erityisesti lähiruokajärjestelmän kehittäminen. Vuonna 2007 Ekocentrian lähikeittiöhanke teki puhelinkyselyn lähiruoan käytöstä kuntasektorilla. Etelä-Karjalasta oli mukana 11 kuntaa. Kysely ei selvittänyt käytettyjen lähielintarvikkeiden määriä. Lähikeittiöhankkeen mukaan käytetyimpiä lähielintarvikkeita Etelä-Karjalassa olivat peruna, vihannekset ja juurekset. Merkittävin lähituotteiden hankintaan vaikuttava tekijä oli hinta. Vastaajat eivät olleet tyytyväisiä toimitusvarmuuteen ja toimitusten luotettavuuteen. Lähielintarvikkeiden toimituksiin liittyvinä ongelmina pidettiin tuote-erien laadun vaihtelua ja jalostusasteen riittämättömyyttä. Lähielintarvikkeiden laatuun oltiin kuitenkin melko tyytyväisiä.
Ongelmana on ollut, että Etelä-Karjalan alueelta ei ole ollut saatavissa ajan tasalla olevaa tietoa lähiruoan käytöstä sekä yksityisissä, että julkisen sektorin ammattikeittiöissä. Työni tavoitteena oli selvittää Etelä-Karjalan alueen ammattikeittiöiltä, millä edellytyksillä ne ovat valmiita käyttämään paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita. Työssä selvitettiin käytettyjen lähielintarvikkeiden määriä ja lähiruoan hankintapaikkoja Lisäksi selvitettiin tilaus- ja toimitustavat, laskutukseen liittyvät seikat sekä ammattikeittiöväen halukkuus tehdä yhteistyötä tuottajien kanssa.
Työ toteutettiin sähköisenä kyselynä. Kyselylomake lähetettiin 63 ammattikeittiölle toukokuussa 2009. Vastausprosentti oli 35. Kyselyn tulokset olivat hyvin samansuuntaisia Ekocentrian lähikeittiöhankkeen kanssa. Tässä tutkimuksessa lähiruoan käytön lisäämisen esteitä olivat hinta, toimitusvarmuus ja tiedon puute alueen tuottajista. Määrällisesti eniten maakunnassa käytettiin kuorittua perunaa, pestyä porkkanaa ja pestyä perunaa. Lähellä tuotettua leipää ja marjoja käytetään myös melko paljon. Huomattavaa on, että elintarvikkeiden käyttömäärien tulokset eivät ole täysin luotettavia, sillä vastaukset eivät olleet täsmällisiä.
Työni hyötynä voidaan pitää sitä, että lähiruokaan liittyviä tarpeita ja odotuksia on koottu yhteen. Selvää on, että lähivuosina Etelä-Karjalassa ei ole tarvetta lähiruokaselvityksille, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä esim. koulutusta hankintalainsäädännöstä, tarjouspyynnöistä ja markkinoinnista. Kaikki alan toimijat on saatava yhteiseen neuvotteluun. Tarvitaan päätös siitä, mitkä tahot ovat valmiita sitoutumaan lähiruoan käytön edistämiseksi maakunnassa. Mikäli halukkuutta ei löydy, on sekin uskallettava myöntää. Selvää on, että ilman määrätietoista kehitystyötä ei lähiruoan käyttö tule Etelä-Karjalassa lisääntymään.
Kaakkois-Suomen maaseutuohjelman pääpainopistealueena kaudella 2007–2013 on maaseutuyrittäjyyden kehittäminen. Maaseutuohjelman toimenpiteinä mainitaan erityisesti lähiruokajärjestelmän kehittäminen. Vuonna 2007 Ekocentrian lähikeittiöhanke teki puhelinkyselyn lähiruoan käytöstä kuntasektorilla. Etelä-Karjalasta oli mukana 11 kuntaa. Kysely ei selvittänyt käytettyjen lähielintarvikkeiden määriä. Lähikeittiöhankkeen mukaan käytetyimpiä lähielintarvikkeita Etelä-Karjalassa olivat peruna, vihannekset ja juurekset. Merkittävin lähituotteiden hankintaan vaikuttava tekijä oli hinta. Vastaajat eivät olleet tyytyväisiä toimitusvarmuuteen ja toimitusten luotettavuuteen. Lähielintarvikkeiden toimituksiin liittyvinä ongelmina pidettiin tuote-erien laadun vaihtelua ja jalostusasteen riittämättömyyttä. Lähielintarvikkeiden laatuun oltiin kuitenkin melko tyytyväisiä.
Ongelmana on ollut, että Etelä-Karjalan alueelta ei ole ollut saatavissa ajan tasalla olevaa tietoa lähiruoan käytöstä sekä yksityisissä, että julkisen sektorin ammattikeittiöissä. Työni tavoitteena oli selvittää Etelä-Karjalan alueen ammattikeittiöiltä, millä edellytyksillä ne ovat valmiita käyttämään paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita. Työssä selvitettiin käytettyjen lähielintarvikkeiden määriä ja lähiruoan hankintapaikkoja Lisäksi selvitettiin tilaus- ja toimitustavat, laskutukseen liittyvät seikat sekä ammattikeittiöväen halukkuus tehdä yhteistyötä tuottajien kanssa.
Työ toteutettiin sähköisenä kyselynä. Kyselylomake lähetettiin 63 ammattikeittiölle toukokuussa 2009. Vastausprosentti oli 35. Kyselyn tulokset olivat hyvin samansuuntaisia Ekocentrian lähikeittiöhankkeen kanssa. Tässä tutkimuksessa lähiruoan käytön lisäämisen esteitä olivat hinta, toimitusvarmuus ja tiedon puute alueen tuottajista. Määrällisesti eniten maakunnassa käytettiin kuorittua perunaa, pestyä porkkanaa ja pestyä perunaa. Lähellä tuotettua leipää ja marjoja käytetään myös melko paljon. Huomattavaa on, että elintarvikkeiden käyttömäärien tulokset eivät ole täysin luotettavia, sillä vastaukset eivät olleet täsmällisiä.
Työni hyötynä voidaan pitää sitä, että lähiruokaan liittyviä tarpeita ja odotuksia on koottu yhteen. Selvää on, että lähivuosina Etelä-Karjalassa ei ole tarvetta lähiruokaselvityksille, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä esim. koulutusta hankintalainsäädännöstä, tarjouspyynnöistä ja markkinoinnista. Kaikki alan toimijat on saatava yhteiseen neuvotteluun. Tarvitaan päätös siitä, mitkä tahot ovat valmiita sitoutumaan lähiruoan käytön edistämiseksi maakunnassa. Mikäli halukkuutta ei löydy, on sekin uskallettava myöntää. Selvää on, että ilman määrätietoista kehitystyötä ei lähiruoan käyttö tule Etelä-Karjalassa lisääntymään.