Kuusen taimien alkukehitys turvemaan pienaukoissa Etelä-Lapissa
Mäkelä, Hanna (2014)
Mäkelä, Hanna
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404285054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404285054
Tiivistelmä
Suomessa on paljon metsätalouskäytössä olevaa turvemaata ja puutuotannon käytössä 514 miljoonaa kuutiota puuta. Turvemaille on kehittymässä runsaasti uudistuskypsiä metsiä. On hyvä tutkia erilaisia tapoja uudistaa näitä turvemaan metsiä, jotta uudistamiskustannukset pysyvät kohtuullisina. Samalla voidaan miettiä ympäristön ja maiseman kannalta parhaita ja kannattavimpia uudistamistapoja.
Opinnäytetyössäni selvitin, miten rehevän turvemaan kuusikkoon tehtyihin pienaukkoihin jäänyt kuusialikasvos elpyy ja lähtee kasvamaan sekä miten ovat lähteneet kehittymään uudet, pienaukkoihin hakkuun jälkeen syntyneet taimet. Tutkimus teh-tiin turvemaalla Pohjois-Suomessa Tervolan kunnassa, johon on hakattu erikokoisia pienaukkoja vuonna 2005. Mitattuja taimia 33 pienaukolta tuli yhteensä 172.
Kuusen taimien kasvu parani, kun hakkuista oli kulunut viisi vuotta. Elpyminen oli parasta suurimmilla pienaukoilla, jotka olivat halkaisijaltaan 20 metriä. Taimien kasvu on selvästi hitaampaa kymmenen metriä halkaisijaltaan olevissa pienaukoissa kuin pienaukoissa, joiden halkaisija on 15 tai 20 metriä. Taimien sijainnilla aukossa ei yksinään ole merkitystä taimien kasvuun, mutta aukon koolla ja taimen sijainnilla aukossa on merkitsevä yhteisvaikutus taimien kasvulle.
Halkaisijaltaan 15-metrisessä aukossa taimet kasvavat keskellä aukkoa paremmin kuin aukon reunoissa. Halkaisijaltaan 20 metriä olevissa pienaukoissa taimet kasva-vat yhtä hyvin pienaukon keskellä ja reunoissa lukuun ottamatta eteläreunaa, jossa taimet kasvavat huonommin kuin muualla aukossa. Kymmenen metriä halkaisijaltaan olevissa pienaukoissa taimet kasvavat kaikkialla hitaasti. Valon määrällä on merkitystä kuusen taimien elpymiseen ja pituuskasvun vauhdittumiseen.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että pienaukon halkaisijan tulisi olla vähintään puuston valtapituuden mittainen eli tässä tutkimuksessa 20 metriä. Silloin taimet kasvavat paremmin lähes kaikkialla pienaukossa ja taimia on enemmän ja ne ovat parempikuntoisia kuin pienemmillä pienaukoilla kasvavat taimet.
Avainsanat kuusi, luontainen uudistaminen, pienaukkohakkuu, turvemaa
Opinnäytetyössäni selvitin, miten rehevän turvemaan kuusikkoon tehtyihin pienaukkoihin jäänyt kuusialikasvos elpyy ja lähtee kasvamaan sekä miten ovat lähteneet kehittymään uudet, pienaukkoihin hakkuun jälkeen syntyneet taimet. Tutkimus teh-tiin turvemaalla Pohjois-Suomessa Tervolan kunnassa, johon on hakattu erikokoisia pienaukkoja vuonna 2005. Mitattuja taimia 33 pienaukolta tuli yhteensä 172.
Kuusen taimien kasvu parani, kun hakkuista oli kulunut viisi vuotta. Elpyminen oli parasta suurimmilla pienaukoilla, jotka olivat halkaisijaltaan 20 metriä. Taimien kasvu on selvästi hitaampaa kymmenen metriä halkaisijaltaan olevissa pienaukoissa kuin pienaukoissa, joiden halkaisija on 15 tai 20 metriä. Taimien sijainnilla aukossa ei yksinään ole merkitystä taimien kasvuun, mutta aukon koolla ja taimen sijainnilla aukossa on merkitsevä yhteisvaikutus taimien kasvulle.
Halkaisijaltaan 15-metrisessä aukossa taimet kasvavat keskellä aukkoa paremmin kuin aukon reunoissa. Halkaisijaltaan 20 metriä olevissa pienaukoissa taimet kasva-vat yhtä hyvin pienaukon keskellä ja reunoissa lukuun ottamatta eteläreunaa, jossa taimet kasvavat huonommin kuin muualla aukossa. Kymmenen metriä halkaisijaltaan olevissa pienaukoissa taimet kasvavat kaikkialla hitaasti. Valon määrällä on merkitystä kuusen taimien elpymiseen ja pituuskasvun vauhdittumiseen.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että pienaukon halkaisijan tulisi olla vähintään puuston valtapituuden mittainen eli tässä tutkimuksessa 20 metriä. Silloin taimet kasvavat paremmin lähes kaikkialla pienaukossa ja taimia on enemmän ja ne ovat parempikuntoisia kuin pienemmillä pienaukoilla kasvavat taimet.
Avainsanat kuusi, luontainen uudistaminen, pienaukkohakkuu, turvemaa