Kyselytutkimus petoyhdyshenkilöiden motivaatiosta ja toiminnan kehittämisen tarpeista Pohjois-Savon alueella
Luostarinen, Keijo (2014)
Luostarinen, Keijo
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404275041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404275041
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Suomessa elää luonnonvaraisena neljä suurpetoa: karhu, susi, ilves ja ahma. Suurpetojen kannan koon arviointi ja luotettava kannan koon määrittäminen kuuluvat Suomessa Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimialueeseen. Suurin osa havainnoista kerätään vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden toimesta. Petoyhdyshenkilötoiminta on luotu alun perin 1970-luvulla ja se on laajentunut koko valtakunnan alueelle. Opinnäytetyössä tutkittiin petoyhdyshenkilötoimintaa Suomen Riistakeskus Pohjois-Savon toimeksiannosta. Pohjois-Savon alueella petohavaintoja kirjaa vuositasolla noin 300 vapaaehtoista henkilöä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Pohjois-Savon alueella toimivien petoyhdyshenkilöiden motivaatiota toimintaan ja kartoittaa mahdollisia koulutustarpeita. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää petoyhdyshenkilötoiminnan koulutuksen kehittämiseen ja koulutuksen kohdentamiseen.
Suomessa elää luonnonvaraisena neljä suurpetoa: karhu, susi, ilves ja ahma. Suurpetojen kannan koon arviointi ja luotettava kannan koon määrittäminen kuuluvat Suomessa Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimialueeseen. Suurin osa havainnoista kerätään vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden toimesta. Petoyhdyshenkilötoiminta on luotu alun perin 1970-luvulla ja se on laajentunut koko valtakunnan alueelle. Opinnäytetyössä tutkittiin petoyhdyshenkilötoimintaa Suomen Riistakeskus Pohjois-Savon toimeksiannosta. Pohjois-Savon alueella petohavaintoja kirjaa vuositasolla noin 300 vapaaehtoista henkilöä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Pohjois-Savon alueella toimivien petoyhdyshenkilöiden motivaatiota toimintaan ja kartoittaa mahdollisia koulutustarpeita. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää petoyhdyshenkilötoiminnan koulutuksen kehittämiseen ja koulutuksen kohdentamiseen.