TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN : Työhyvinvointimittaukset ja kansainvälinen benchmarking osana puualan työympäristön kehittämistä
Korhonen, Jarno (2014)
Korhonen, Jarno
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401281774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401281774
Tiivistelmä
Savon koulutuskuntayhtymä ylläpitää Savon ammatti- ja aikuisopistoa, Varkauden lukiota ja Savon oppisopimuskeskusta. Se on yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskou-lutuksen järjestäjistä.
Opinnäytetyön aiheena oli kehittää Savon ammatti- ja aikuisopiston puualan opettajien työhyvin-vointia sekä työyhteisön toimivuutta uuden työ- ja toimintamallin avulla. Työ- ja toimintamallin tarkoituksena oli parantaa puualan koulutuksen laatua sekä luoda avoimuutta ja selkeyttä tunti-resurssien jakamisessa uudella työkalenterilla. Tavoitteena oli kehittämistyön tuloksena luoda konkreettisia tuloksia, jonka vuoksi opinnäytetyössä käytettiin hyväksi konstruktiivista tutkimusta ja benchmarkkausta.
Kehittämistyön toteutuksen aikana vierailtiin Italiassa eri puualan koulutusta järjestävissä oppilai-toksissa sekä puualan yrityksissä Italiassa ja Saksassa. Kehitystyössä oli käytössä myös puualan hen-kilökunnan työolobarometrien tuloksia vuosilta 2006, 2008, 2010 ja 2012, joiden pohjalta haettiin myös kehittämiskohteita opinnäytetyöhön. Työn tuloksena kehittyi uusia työkaluja työyhteisön käyttöön, muun muassa työkalenteri, ammattiosaamisen näyttöjen yhtenäistäminen ja koneiden huoltovastuiden jakaminen. Kehitystyö toi myös useita jatkokehitysaiheita, joita tulevaisuudessa viedään eteenpäin.
Opinnäytetyön aiheena oli kehittää Savon ammatti- ja aikuisopiston puualan opettajien työhyvin-vointia sekä työyhteisön toimivuutta uuden työ- ja toimintamallin avulla. Työ- ja toimintamallin tarkoituksena oli parantaa puualan koulutuksen laatua sekä luoda avoimuutta ja selkeyttä tunti-resurssien jakamisessa uudella työkalenterilla. Tavoitteena oli kehittämistyön tuloksena luoda konkreettisia tuloksia, jonka vuoksi opinnäytetyössä käytettiin hyväksi konstruktiivista tutkimusta ja benchmarkkausta.
Kehittämistyön toteutuksen aikana vierailtiin Italiassa eri puualan koulutusta järjestävissä oppilai-toksissa sekä puualan yrityksissä Italiassa ja Saksassa. Kehitystyössä oli käytössä myös puualan hen-kilökunnan työolobarometrien tuloksia vuosilta 2006, 2008, 2010 ja 2012, joiden pohjalta haettiin myös kehittämiskohteita opinnäytetyöhön. Työn tuloksena kehittyi uusia työkaluja työyhteisön käyttöön, muun muassa työkalenteri, ammattiosaamisen näyttöjen yhtenäistäminen ja koneiden huoltovastuiden jakaminen. Kehitystyö toi myös useita jatkokehitysaiheita, joita tulevaisuudessa viedään eteenpäin.