Jatkuvan kasvatuksen hakkuut metsänomistajien näkökulmasta
Koivunen, Karoliina (2022)
Koivunen, Karoliina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201201465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201201465
Tiivistelmä
Metsälain uudistuminen vuonna 2014 salli jatkuvan kasvatuksen, ja siitä
saakka jatkuva kasvatus on ollut paljon esillä mediassa. Mediassa ja keskusteluissa
yleensä ollaan joko täysin sen puolella tai sitä vastaan. Jatkuvan kasvatuksen
hakkuita on tehty yhä enemmän vuodesta 2014 saakka. Työn tarkoituksena
oli selvittää metsänomistajien kokemuksia jatkuvan kasvatuksen hakkuista.
Tavoitteena oli saada selville, täyttyivätkö metsänomistajien odotukset,
jotka olivat muodostuneet median sekä metsäneuvojan ennalta antamien tietojen
perusteella.
Tutkimuksen kohteena oli metsänomistajia, joille Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
oli toteuttanut jatkuvan kasvatuksen hakkuun. Aineiston keruu toteutettiin
loppukesän ja syksyn 2021 aikana ja menetelmänä oli metsänomistajien
laadullinen haastattelu. Haastattelut toteutettiin pääasiassa puhelimitse, mutta
myös kasvotusten maastossa. Kysymykset olivat sellaisia, että metsänomistajat
pystyivät kertomaan kokemuksistaan kuvaillen. Haastattelujen lisäksi taustatietoja
varten tehtiin myös maastomittauksia ja -havaintoja.
Tulokset kertoivat, että kolmasosan kohdalla odotukset täyttyivät ja kolmasosan
kohdalla täyttyivät osittain. Vajaan kolmasosan kohdalla odotukset eivät
täyttyneet. Hakkuiden jälkeinen metsä oli useimpien mielestä rumempi kuin
mitä oli odotettu ja pienen osan mielestä tiheämpi tai harvempi kuin mitä oli
odotettu. Johtopäätöksenä tästä voi tehdä sen, että osalla metsänomistajista
oli vääristynyt mielikuva jatkuvan kasvatuksen hakkuiden jälkeisestä metsästä.
Mielikuvat ja odotukset olivat muodostuneet mediassa näytettyjen kuvien
ja annettujen tietojen perusteella sekä metsäneuvojan antamien tietojen
perusteella. Tietoa jatkuvasta kasvatuksesta voisi ja pitäisi siis jakaa enemmän
ja monipuolisemmin. Metsäneuvojien toimiin oltiin kuitenkin yleisesti tyytyväisiä.
saakka jatkuva kasvatus on ollut paljon esillä mediassa. Mediassa ja keskusteluissa
yleensä ollaan joko täysin sen puolella tai sitä vastaan. Jatkuvan kasvatuksen
hakkuita on tehty yhä enemmän vuodesta 2014 saakka. Työn tarkoituksena
oli selvittää metsänomistajien kokemuksia jatkuvan kasvatuksen hakkuista.
Tavoitteena oli saada selville, täyttyivätkö metsänomistajien odotukset,
jotka olivat muodostuneet median sekä metsäneuvojan ennalta antamien tietojen
perusteella.
Tutkimuksen kohteena oli metsänomistajia, joille Päijänteen Metsänhoitoyhdistys
oli toteuttanut jatkuvan kasvatuksen hakkuun. Aineiston keruu toteutettiin
loppukesän ja syksyn 2021 aikana ja menetelmänä oli metsänomistajien
laadullinen haastattelu. Haastattelut toteutettiin pääasiassa puhelimitse, mutta
myös kasvotusten maastossa. Kysymykset olivat sellaisia, että metsänomistajat
pystyivät kertomaan kokemuksistaan kuvaillen. Haastattelujen lisäksi taustatietoja
varten tehtiin myös maastomittauksia ja -havaintoja.
Tulokset kertoivat, että kolmasosan kohdalla odotukset täyttyivät ja kolmasosan
kohdalla täyttyivät osittain. Vajaan kolmasosan kohdalla odotukset eivät
täyttyneet. Hakkuiden jälkeinen metsä oli useimpien mielestä rumempi kuin
mitä oli odotettu ja pienen osan mielestä tiheämpi tai harvempi kuin mitä oli
odotettu. Johtopäätöksenä tästä voi tehdä sen, että osalla metsänomistajista
oli vääristynyt mielikuva jatkuvan kasvatuksen hakkuiden jälkeisestä metsästä.
Mielikuvat ja odotukset olivat muodostuneet mediassa näytettyjen kuvien
ja annettujen tietojen perusteella sekä metsäneuvojan antamien tietojen
perusteella. Tietoa jatkuvasta kasvatuksesta voisi ja pitäisi siis jakaa enemmän
ja monipuolisemmin. Metsäneuvojien toimiin oltiin kuitenkin yleisesti tyytyväisiä.