Laivauspalaverin ja laivausennusteen kehittäminen Lean-toimintatavan periaatteita soveltaen
Mattila, Joni (2022)
Mattila, Joni
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201181377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201181377
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli parantaa SSAB Europe Oy:n Raahen tehtaan kykyä tunnistaa, ennakoida ja ehkäistä laivatilan varaamiseen liittyvien poikkeuksien juurisyitä ja niistä syntyviä ongelmia. Lisäksi parannettiin viikoittain tehtävän laivausennusteen luotettavuutta. Työssä keskityttiin kehittämään viikoittain järjestettävää laivauspalaveria, jossa käsitellään kaikkia laivauksiin liittyviä prosessiketjun osia.
Työssä selvitettiin ensimmäisenä tarvittava sisältö palaverille. Kun tarpeellinen sisältö oli kartoitettu, palaveria varten kehitettiin visuaalisesti havainnollistava palaverialusta, joka toimisi myös laivausennusteen tekemisen tukena. Palaverialustaa käytetään laivauksiin vaikuttavien prosessiketjun muuttujien viikoittaiseen seurantaan ja kirjaamiseen, mikä mahdollistaa laivatilan varaamiseen liittyvien poikkeuksien tunnistamisen ja niihin reagoimisen aiempaa nopeammin. Lisäksi alusta standardoi jo olemassa olevan palaveriagendan ja toimii palaverin pitäjän tukena palaverin viikoittaisessa pitämisessä. Materiaalia varten laadittiin työohje, joka mahdollistaisi alustan muuttamisen ja kehittämisen tulevaisuudessa, mikäli palaveriagenda muuttuisi.
Työn tutkimusaineistona toimi Lean-johtamisen periaatteiden soveltaminen. Sovellettuihin periaatteisiin kuului arvontuoton lisääminen, hukan vähentäminen, työn standardoiminen, jatkuva parantaminen ja juurisyyanalyysi.
Työn konkreettisia vaikutuksia reaktiokyvyn ja valmistumisennusteen luotettavuuden paranemiseen on vaikea arvioida tässä vaiheessa, mutta työn aikana saavutetut muutokset ovat kasvattaneet palaverin merkitystä juurisyiden tunnistamisessa ja niistä syntyviin ongelmiin reagoimista. Työssä tehdyt kehitykset palaverille ovat parantaneet palaveriin osallistuvien kykyä ennakoida ongelmatilanteita ja ehkäistä niitä tulevaisuudessa.
Työn päätteeksi on käyty läpi myös työn aikana esille nousseita ehdotuksia laivausennusteen onnistumisen tarkempaa läpikäymistä varten, kuten laivausten ja laivausennusteen onnistumisen stemmikohtaista seurantaa. Ehdotuksia ei toteutettu työn aikana.
Työssä selvitettiin ensimmäisenä tarvittava sisältö palaverille. Kun tarpeellinen sisältö oli kartoitettu, palaveria varten kehitettiin visuaalisesti havainnollistava palaverialusta, joka toimisi myös laivausennusteen tekemisen tukena. Palaverialustaa käytetään laivauksiin vaikuttavien prosessiketjun muuttujien viikoittaiseen seurantaan ja kirjaamiseen, mikä mahdollistaa laivatilan varaamiseen liittyvien poikkeuksien tunnistamisen ja niihin reagoimisen aiempaa nopeammin. Lisäksi alusta standardoi jo olemassa olevan palaveriagendan ja toimii palaverin pitäjän tukena palaverin viikoittaisessa pitämisessä. Materiaalia varten laadittiin työohje, joka mahdollistaisi alustan muuttamisen ja kehittämisen tulevaisuudessa, mikäli palaveriagenda muuttuisi.
Työn tutkimusaineistona toimi Lean-johtamisen periaatteiden soveltaminen. Sovellettuihin periaatteisiin kuului arvontuoton lisääminen, hukan vähentäminen, työn standardoiminen, jatkuva parantaminen ja juurisyyanalyysi.
Työn konkreettisia vaikutuksia reaktiokyvyn ja valmistumisennusteen luotettavuuden paranemiseen on vaikea arvioida tässä vaiheessa, mutta työn aikana saavutetut muutokset ovat kasvattaneet palaverin merkitystä juurisyiden tunnistamisessa ja niistä syntyviin ongelmiin reagoimista. Työssä tehdyt kehitykset palaverille ovat parantaneet palaveriin osallistuvien kykyä ennakoida ongelmatilanteita ja ehkäistä niitä tulevaisuudessa.
Työn päätteeksi on käyty läpi myös työn aikana esille nousseita ehdotuksia laivausennusteen onnistumisen tarkempaa läpikäymistä varten, kuten laivausten ja laivausennusteen onnistumisen stemmikohtaista seurantaa. Ehdotuksia ei toteutettu työn aikana.