Kokemuksia tietomallinnuksen pilottihankkeesta
Rantanen, Risto (2013)
Rantanen, Risto
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821826
Tiivistelmä
Tietomallintaminen eroaa perinteisestä 2D-suunnittelusta ja tietomallintaminen yleistyy suunnittelualalla koko ajan. Kesällä 2012 julkaistiin RT-korttisarja yleisistä tietomallivaatimuksista ja tämä korttisarja toimi työn pääasiallisena tausta-aineistona. Opinnäytetyön liittyvä pilottihanke alkoi vuonna 2010 ja valmistui 2013. Toimeksiantajien kokemus pilottihankkeen perusteella oli se, että tietomallintamisen hyödyntämisessä olisi kehitettävää. Opinnäytetyössä selvitettiin tietomallinnuksen pilottihankkeeseen osallistuneiden henkilöiden kokemuksia. Tavoitteena oli kerätä yhteen haastateltavien havainnot, kehityskohdat ja parannusehdotukset jatkokäyttöä varten. Opinnäytetyö toteutettiin pääosin haastattelututkimuksena ja toinen toimeksiantaja määritti haastateltavat henkilöt. Haastattelut suoritettiin nettipohjaisella kyselylomakkeella sekä henkilöhaastatteluilla.
Haastateltavia oli kolmetoista. Vain viidellä haastateltavalla oli aiempaa kokemusta tietomallinnushankkeesta. Kymmenen haastateltavaa arvioi, että tietomallintamisella on paljon tai jonkin verran vaikutusta heidän työtehtäviinsä. Kommentteja ja kehitysehdotuksia haastateltavilta tuli hyvin. Koska kyseessä oli tilaajan pilottihanke, kaikki kommentit olivat tärkeitä jatkokehityksen kannalta. Hanke olisi tosiaan voinut onnistua paljon paremmin ja se näkyy haastateltavien vastauksissa. Osaltaan myös tilaajan kokemattomuus tietomallihankkeesta näkyi. Tilaaja ei tiennyt mitä vaatimuksia ja rajoituksia tietomallinnettava hanke tuo mukanaan, jotta siitä saataisiin paras hyöty. Haastateltavat olivat yleisesti sitä mieltä, että tietomallintaminen sopii etenkin tällaiseen paljon talotekniikkaa sisältävään kohteeseen.
Pilottihanke yhdistettynä rakennushankkeen eri osapuolten vähäiseen tietomalliosaamiseen aiheutti sellaisia kehityskohtia, joiden korjaaminen on helppoa. Alussa on tärkeätä määrittää mihin tietomallintamista ollaan käyttämässä ja tämä pitää olla kaikilla osapuolilla tiedossa. Suunnittelun jo ollessa käynnissä suuria hankesuunnitelman muutoksia tulee välttää. Muutoksien vaikutukset tietomallinnettaessa ovat selkeästi laajemmat kuin perinteisessä suunnittelussa. Muutamat kehitysehdotukset ovat sellaisia, jotka korjaantuvat, kun tekijöiden osaaminen kasvaa tekemällä. Ohjelmallista kehitystä myös kaivataan ja urakointipuoli etenkin kaipaa tietomalliohjelmilta luotettavaa mittatyökalua. Suunnittelupuolella on tietomallista nykyisessä käytössä enemmän hyötyä kuin urakointipuolella. Yleisellä tasolla tietomallinnuksen hyöty rajoittuu vielä pitkälti sen visuaalisuuteen ja törmäystarkasteluihin.
Haastateltavia oli kolmetoista. Vain viidellä haastateltavalla oli aiempaa kokemusta tietomallinnushankkeesta. Kymmenen haastateltavaa arvioi, että tietomallintamisella on paljon tai jonkin verran vaikutusta heidän työtehtäviinsä. Kommentteja ja kehitysehdotuksia haastateltavilta tuli hyvin. Koska kyseessä oli tilaajan pilottihanke, kaikki kommentit olivat tärkeitä jatkokehityksen kannalta. Hanke olisi tosiaan voinut onnistua paljon paremmin ja se näkyy haastateltavien vastauksissa. Osaltaan myös tilaajan kokemattomuus tietomallihankkeesta näkyi. Tilaaja ei tiennyt mitä vaatimuksia ja rajoituksia tietomallinnettava hanke tuo mukanaan, jotta siitä saataisiin paras hyöty. Haastateltavat olivat yleisesti sitä mieltä, että tietomallintaminen sopii etenkin tällaiseen paljon talotekniikkaa sisältävään kohteeseen.
Pilottihanke yhdistettynä rakennushankkeen eri osapuolten vähäiseen tietomalliosaamiseen aiheutti sellaisia kehityskohtia, joiden korjaaminen on helppoa. Alussa on tärkeätä määrittää mihin tietomallintamista ollaan käyttämässä ja tämä pitää olla kaikilla osapuolilla tiedossa. Suunnittelun jo ollessa käynnissä suuria hankesuunnitelman muutoksia tulee välttää. Muutoksien vaikutukset tietomallinnettaessa ovat selkeästi laajemmat kuin perinteisessä suunnittelussa. Muutamat kehitysehdotukset ovat sellaisia, jotka korjaantuvat, kun tekijöiden osaaminen kasvaa tekemällä. Ohjelmallista kehitystä myös kaivataan ja urakointipuoli etenkin kaipaa tietomalliohjelmilta luotettavaa mittatyökalua. Suunnittelupuolella on tietomallista nykyisessä käytössä enemmän hyötyä kuin urakointipuolella. Yleisellä tasolla tietomallinnuksen hyöty rajoittuu vielä pitkälti sen visuaalisuuteen ja törmäystarkasteluihin.