Perehdytyssohjelman suunnittelu : työnantajamielikuvan yhteys prosessissa
Lehtonen, Mari (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201101137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201101137
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää parturi-kampaamo HIUKSEN perehdytystoimintaa tekemällä yritykselle konkreettinen perehdytysohjelma. Aihe pohjautuu yrityksen kokemaan perehdytystoiminnan kehittämistarpeeseen. Organisaatiossa oli koettu haasteelliseksi potentiaalisten työntekijöiden löytäminen suhteessa sen toiminnan laajenemiseen. Positiivisella työnantajamielikuvalla on vaikutusta myös työnhakumarkkinoihin, joten työhön sisällytettiin työnantajamielikuvan näkökulma.
Työn teoriaosassa perehdytään henkilöstöjohtamisen käsitteisiin ja avataan tarkemmin työnantajamielikuvaa. Teoriaosassa käsitellään myös laajasti työn pääaihetta eli perehdyttämistä. Opinnäytetyön aineiston hankinnassa on hyödynnetty kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksella haluttiin selvittää toimeksiantajan perehdytystoiminnan nykytila ja mahdolliset kehitysmahdollisuudet, koska tarkoituksena oli luoda parturi-kampaamon toimintaympäristöön soveltuva perehdytysohjelma. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla parturi-kampaamo HIUKSEN toiminimiyrittäjiä. Haastatteluun sisällytettiin myös osallistava
ideapaja.
Tutkimustulosten mukaan kirjallisesta tukimateriaalista on hyötyä perehdyttämisessä ja visuaalisuus helpottaa muistamista. Digitaalisuuden hyödyntäminen nähdään positiivisena, mutta sen koetaan tuovan myös omia haasteita. Työsuhteen alkuvaiheet ovat kriittisimpiä työnantajamielikuvan muodostumiseksi. Se miten
ihmiset kohdataan vaikuttaa merkittävästi mielipiteen muodostumiseen. Perehdyttämisohjeiden tulee sisältää olennaista tietoa yrityksestä ja sen toiminnasta. Perehdytyssuunnitelmassa on hyvä pitää mielessä, että ei voida olettaa tulokkaan tietävän mitään etukäteen.
Opinnäytetyön toiminnallisessa osassa toimeksiantajalle toteutettiin perehdyttämisohjelma, joka sisältää työkalut perehdytystoiminnan parantamiseksi. Ohjelma on helposti muokattavassa digitaalisessa muodossa, joka voidaan esittää tarvittaessa paperisena. Ohjelman avulla pyritään vähentämään perehdytyksestä aiheutuvaa taakkaa työyhteisössä. Yhtenäiset käytännöt vahvistavat tasalaatuista perehdytysprosessia ja tasavertaista kohtelua työyhteisössä, jotka vaikuttavat positiivisesti yrityksen työnantajamielikuvaan.
Työn teoriaosassa perehdytään henkilöstöjohtamisen käsitteisiin ja avataan tarkemmin työnantajamielikuvaa. Teoriaosassa käsitellään myös laajasti työn pääaihetta eli perehdyttämistä. Opinnäytetyön aineiston hankinnassa on hyödynnetty kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksella haluttiin selvittää toimeksiantajan perehdytystoiminnan nykytila ja mahdolliset kehitysmahdollisuudet, koska tarkoituksena oli luoda parturi-kampaamon toimintaympäristöön soveltuva perehdytysohjelma. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla parturi-kampaamo HIUKSEN toiminimiyrittäjiä. Haastatteluun sisällytettiin myös osallistava
ideapaja.
Tutkimustulosten mukaan kirjallisesta tukimateriaalista on hyötyä perehdyttämisessä ja visuaalisuus helpottaa muistamista. Digitaalisuuden hyödyntäminen nähdään positiivisena, mutta sen koetaan tuovan myös omia haasteita. Työsuhteen alkuvaiheet ovat kriittisimpiä työnantajamielikuvan muodostumiseksi. Se miten
ihmiset kohdataan vaikuttaa merkittävästi mielipiteen muodostumiseen. Perehdyttämisohjeiden tulee sisältää olennaista tietoa yrityksestä ja sen toiminnasta. Perehdytyssuunnitelmassa on hyvä pitää mielessä, että ei voida olettaa tulokkaan tietävän mitään etukäteen.
Opinnäytetyön toiminnallisessa osassa toimeksiantajalle toteutettiin perehdyttämisohjelma, joka sisältää työkalut perehdytystoiminnan parantamiseksi. Ohjelma on helposti muokattavassa digitaalisessa muodossa, joka voidaan esittää tarvittaessa paperisena. Ohjelman avulla pyritään vähentämään perehdytyksestä aiheutuvaa taakkaa työyhteisössä. Yhtenäiset käytännöt vahvistavat tasalaatuista perehdytysprosessia ja tasavertaista kohtelua työyhteisössä, jotka vaikuttavat positiivisesti yrityksen työnantajamielikuvaan.