Matkailupalveluiden ja -tuotteiden kehittäminen venäläisille asiakkaille
Lind, Marikki (2013)
Lind, Marikki
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818758
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818758
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on matkailutuotteiden ja -palveluiden kehittäminen venäläi-sille asiakkaille. Tavoitteena opinnäytetyössäni on kehittää matkailupalveluita ja -tuotteita venäläisille Kemissä ja Torniossa.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsittelen matkailua käsitteenä, matkailupalveluita ja -tuotteita teoriassa sekä niiden kehittämiseen liittyviä seikkoja. Lisäksi olen perehtynyt siihen, millaisia venäläiset ovat matkailunasiakkaina.
Suoritin opinnäytetyön kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Keräsin aineiston työtä varten teemahaastatteluna. Haastattelemani henkilöt olivat Kemin ja Tornion kuntien matkailualan toimijoita sekä molempien kuntien alueella toimivia matkailualan yrittäjiä.
Tutkimustulosten mukaan Kemi ja Tornio eivät ole nykyisellään matkailukohteina kovin vetovoimaisia. Keskimääräinen alueella viipymisaika vaihtelee nollasta vuorokaudesta kahdeksaan vuorokauteen. Enemmistö alueella matkailevista ovat vain päi-väkävijöitä. Venäläiset matkailijoina haluavat paljon elämyksiä. Suurin sesonki aika venäläisillä matkustaa alueelle on loppiainen eli venäläinen uusivuosi. Lyhyt sesonkiaika ja oleskelu alueella luovatkin matkailualalla toimiville tahoille haasteen siitä, mitä lyhyessä ajassa voidaan tarjota. Kemillä ja Torniolla alueella molemmilla on omat vahvuutensa. Kemi on selkeästi enemmän talveen liittyvien ohjelmapalveluiden kohde kun taas Tornio vetää venäläisiä kesäisin kalastamaan ja ympäri vuoden Torniossa tehdään ostoksia. Kehitysehdotuksena Kemin ja Tornion alueen matkailupalveluihin ja -tuotteisiin ajatellen venäläisiä ovat Tornion edustalla sijaitseva Peräpohjolan kansallispuisto, Ajoksen satama, joka on nimetty Joulupukin viralliseksi satamaksi ja Revontulen tie, joka alkaa Tornio-Haaparannalta ja jatkuu Venäjälle Muurmanskiin saakka. Lisäksi venäläiset kaipaavat alueelle laadukasta ympärivuotista vapaa-ajan asumista mökkien muodossa. Lisäksi alueella olisi tärkeää lisätä palveluiden näkyvyyttä markkinoinnin keinoin sekä yhteistyötä kuntien välillä muun muassa yhteisen selkeän matkailustrategian muodossa.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsittelen matkailua käsitteenä, matkailupalveluita ja -tuotteita teoriassa sekä niiden kehittämiseen liittyviä seikkoja. Lisäksi olen perehtynyt siihen, millaisia venäläiset ovat matkailunasiakkaina.
Suoritin opinnäytetyön kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Keräsin aineiston työtä varten teemahaastatteluna. Haastattelemani henkilöt olivat Kemin ja Tornion kuntien matkailualan toimijoita sekä molempien kuntien alueella toimivia matkailualan yrittäjiä.
Tutkimustulosten mukaan Kemi ja Tornio eivät ole nykyisellään matkailukohteina kovin vetovoimaisia. Keskimääräinen alueella viipymisaika vaihtelee nollasta vuorokaudesta kahdeksaan vuorokauteen. Enemmistö alueella matkailevista ovat vain päi-väkävijöitä. Venäläiset matkailijoina haluavat paljon elämyksiä. Suurin sesonki aika venäläisillä matkustaa alueelle on loppiainen eli venäläinen uusivuosi. Lyhyt sesonkiaika ja oleskelu alueella luovatkin matkailualalla toimiville tahoille haasteen siitä, mitä lyhyessä ajassa voidaan tarjota. Kemillä ja Torniolla alueella molemmilla on omat vahvuutensa. Kemi on selkeästi enemmän talveen liittyvien ohjelmapalveluiden kohde kun taas Tornio vetää venäläisiä kesäisin kalastamaan ja ympäri vuoden Torniossa tehdään ostoksia. Kehitysehdotuksena Kemin ja Tornion alueen matkailupalveluihin ja -tuotteisiin ajatellen venäläisiä ovat Tornion edustalla sijaitseva Peräpohjolan kansallispuisto, Ajoksen satama, joka on nimetty Joulupukin viralliseksi satamaksi ja Revontulen tie, joka alkaa Tornio-Haaparannalta ja jatkuu Venäjälle Muurmanskiin saakka. Lisäksi venäläiset kaipaavat alueelle laadukasta ympärivuotista vapaa-ajan asumista mökkien muodossa. Lisäksi alueella olisi tärkeää lisätä palveluiden näkyvyyttä markkinoinnin keinoin sekä yhteistyötä kuntien välillä muun muassa yhteisen selkeän matkailustrategian muodossa.