Polymeeristen uuteaineiden nestekromatografinen määrittäminen
Kemppainen, Juho (2013)
Kemppainen, Juho
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060512979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060512979
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä otettiin käyttöön Turun Åbo Akademissä kehitetty analyysimenetelmä, jolla analysoitiin polymeerisiä uuteaineita. Käyttöönotossa oli tarkoitus siirtää menetelmä UPM Lappeenrannan tutkimuskeskuksen käyttöön. Menetelmää oli kehitetty Åbo Akademissä, jossa oli käytetty saman tehtaan näytteitä, joita tässä työssä käytettiin. Puussa on yleisesti uuteaineita, jotka valtaosin poistuvat sellusta, mitä pidemmälle prosessia viedään sellun valmistuksessa. Joskus uuteaineet saattavat olla haitallisia sellun laadulle ja ne saattavat haitata myös prosessilinjaston toimintaa.
Menetelmässä näytteinä oli lehtipuuselluja sekä yksi havupuusellu vertailun vuoksi. Näytteiden käsittelyssä kuivat selluarkit piti ensin saada uuttamista varten sopivaan muotoon IKAn valmistamalla analyyttisellä myllyllä. Näytteet uutettiin asetoni-vesi-etikkahapposeoksella ASE-uuttolaitteella. Uutetut näytteet kuivattiin ja liuotettiin uudestaan THF:lla (tetrahydrofuraani). Tämän jälkeen näytteet mitattiin HPLC-ELS-analyysilaitteella. ELS on lyhennys sanoista evaporative light scattering.
Åbo Akademin menetelmässä tulokset oli mitattu ELS-detektorilla. ELS-detektoria ei ollut aiemmin käytetty tutkimuskeskuksen laboratoriossa, mutta se oli hankittu laboratorioon aiemmin. Työssä perehdyttiin samalla myös ELS-detektorin toimintaan ja sen vaatimiin olosuhteisiin. ELS-detektorilla mitattiin molekyylijakaumaa valonsironnan avulla.
Menetelmän siirto onnistui hyvin, ja kun varsinaiset sellunäytteet oli mitattu, koetettiin menetelmän toimivuutta toisenlaisilla näytteillä menestyksekkäästi. Ohjelmistossa onnistuttiin myös ratkaisemaan tulosten integrointia vaivaava ongelma. Sellunäytteet antoivat oletuksen mukaisia tuloksia. Kaikki tulokset olivat kvalitatiivisia.
Menetelmä auttaa kehittämään ja ylläpitämään kestävää selluntuotantoa tulevaisuudessa, kun sen avulla voidaan tarkkailla uuteaineita selluntuotantoa osalta.
Menetelmässä näytteinä oli lehtipuuselluja sekä yksi havupuusellu vertailun vuoksi. Näytteiden käsittelyssä kuivat selluarkit piti ensin saada uuttamista varten sopivaan muotoon IKAn valmistamalla analyyttisellä myllyllä. Näytteet uutettiin asetoni-vesi-etikkahapposeoksella ASE-uuttolaitteella. Uutetut näytteet kuivattiin ja liuotettiin uudestaan THF:lla (tetrahydrofuraani). Tämän jälkeen näytteet mitattiin HPLC-ELS-analyysilaitteella. ELS on lyhennys sanoista evaporative light scattering.
Åbo Akademin menetelmässä tulokset oli mitattu ELS-detektorilla. ELS-detektoria ei ollut aiemmin käytetty tutkimuskeskuksen laboratoriossa, mutta se oli hankittu laboratorioon aiemmin. Työssä perehdyttiin samalla myös ELS-detektorin toimintaan ja sen vaatimiin olosuhteisiin. ELS-detektorilla mitattiin molekyylijakaumaa valonsironnan avulla.
Menetelmän siirto onnistui hyvin, ja kun varsinaiset sellunäytteet oli mitattu, koetettiin menetelmän toimivuutta toisenlaisilla näytteillä menestyksekkäästi. Ohjelmistossa onnistuttiin myös ratkaisemaan tulosten integrointia vaivaava ongelma. Sellunäytteet antoivat oletuksen mukaisia tuloksia. Kaikki tulokset olivat kvalitatiivisia.
Menetelmä auttaa kehittämään ja ylläpitämään kestävää selluntuotantoa tulevaisuudessa, kun sen avulla voidaan tarkkailla uuteaineita selluntuotantoa osalta.