Kahdeksasluokkalaisten liikuntatottumukset ja liikuntaan liittyvä tiedonsaanti
Vatka, Susanna; Laukkanen, Krista (2013)
Vatka, Susanna
Laukkanen, Krista
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209778
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman Lyseon kahdeksasluokkalaisten liikuntatottumuksia ja liikuntaan liittyvää tiedonsaantia. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää liikuntaan liittyvää tiedonsaantia koulussa ja saada oppilaat ymmärtämään liikunnan terveysvaikutuksia. Tutkimuksesta saatua tietoa voivat hyödyntää koulussa lasten ja nuorten terveyskasvatuksesta vastaavat henkilöt: terveydenhoitajat, liikunnanopettajat ja terveystiedon opettajat.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Rauman Lyseon kahdeksasluokkalaiset (n=106). Aineiston keruu suoritettiin kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 91 oppilasta. Vastausprosentti oli 86 %. Tutkimustulosten mukaan nuoret kokivat oman fyysisen kuntonsa hyväksi. Suurin osa oppilaista liikkui päivässä keskimäärin yli tunnista kahteen tuntiin tai enemmän. Pääosin nuoret liikkuivat liikuntasuositusten mukaan. Eniten vapaa-ajallaan nuoret pyöräilivät, harrastivat lenkkeilyä ja liikunnallista pelailua, vähiten kuntosalilla käymistä. Nuoret harrastivat perheensä kanssa liikuntaa harvoin tai eivät lainkaan. Suurin osa nuorista koki koululiikunnan määrän riittäväksi. Liikunnan harrastamisen syiksi nuoret kokivat liikunnan ilon, kuntoilun, kavereiden kanssa olemisen sekä painon hallinnan. Nuoret olivat saaneet tietoa liikunnasta eniten valmentajilta, internetistä, isältä ja liikunnanopettajalta. Vähiten tietoa oppilaat saivat kouluterveydenhoitajalta ja koululääkäriltä. Nuoret olivat saaneet paljon tietoa venyttelystä, liikunnan vaikutuksista hyvinvointiin, liikunnan monipuolisuudesta ja terveyden edistämisestä. Vähiten nuoret olivat saaneet tietoa vesipelastuksesta. Liikuntatietotestissä nuoret osasivat vastata lähes kaikkiin liikuntatietotestin sisältämiin väittämiin oikein. Nuoret tiesivät liikunnan säännöllisen harrastamisen lisäävän todennäköisyyttä liikunnan harrastamiselle myös aikuisena ja lisäksi nuoret tiesivät, että liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään 60 min päivittäin.
Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, mitä liikuntaan liittyvää tietoa nuoret haluaisivat saada ja miten tutkimustulokset ovat vaikuttaneet kouluterveydenhuollon liikuntaan liittyvään ohjaukseen. Olisi myös mielenkiintoista selvittää, mitä mahdollisia koettuja myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia koululiikunnalla on nuoren liikunnan harrastamiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Rauman Lyseon kahdeksasluokkalaiset (n=106). Aineiston keruu suoritettiin kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 91 oppilasta. Vastausprosentti oli 86 %. Tutkimustulosten mukaan nuoret kokivat oman fyysisen kuntonsa hyväksi. Suurin osa oppilaista liikkui päivässä keskimäärin yli tunnista kahteen tuntiin tai enemmän. Pääosin nuoret liikkuivat liikuntasuositusten mukaan. Eniten vapaa-ajallaan nuoret pyöräilivät, harrastivat lenkkeilyä ja liikunnallista pelailua, vähiten kuntosalilla käymistä. Nuoret harrastivat perheensä kanssa liikuntaa harvoin tai eivät lainkaan. Suurin osa nuorista koki koululiikunnan määrän riittäväksi. Liikunnan harrastamisen syiksi nuoret kokivat liikunnan ilon, kuntoilun, kavereiden kanssa olemisen sekä painon hallinnan. Nuoret olivat saaneet tietoa liikunnasta eniten valmentajilta, internetistä, isältä ja liikunnanopettajalta. Vähiten tietoa oppilaat saivat kouluterveydenhoitajalta ja koululääkäriltä. Nuoret olivat saaneet paljon tietoa venyttelystä, liikunnan vaikutuksista hyvinvointiin, liikunnan monipuolisuudesta ja terveyden edistämisestä. Vähiten nuoret olivat saaneet tietoa vesipelastuksesta. Liikuntatietotestissä nuoret osasivat vastata lähes kaikkiin liikuntatietotestin sisältämiin väittämiin oikein. Nuoret tiesivät liikunnan säännöllisen harrastamisen lisäävän todennäköisyyttä liikunnan harrastamiselle myös aikuisena ja lisäksi nuoret tiesivät, että liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään 60 min päivittäin.
Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, mitä liikuntaan liittyvää tietoa nuoret haluaisivat saada ja miten tutkimustulokset ovat vaikuttaneet kouluterveydenhuollon liikuntaan liittyvään ohjaukseen. Olisi myös mielenkiintoista selvittää, mitä mahdollisia koettuja myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia koululiikunnalla on nuoren liikunnan harrastamiseen.