Draama osana lapsen kielen kehitystä. : Teatteri-ilmaisun ohjaaja kielipesässä.
Huovinen, Heli (2013)
Huovinen, Heli
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811261
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee draaman työtapojen soveltamista lasten kielikylpypäivähoidossa, eli kielipesässä. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä inarinsaamen kielipesän Piäjun kanssa. Piäjun lapset ovat iältään 4-7-vuotiaita. Työn lähtökohtana on kysymys, kuinka teatteri-ilmaisun ohjaaja voi tukea kielipesän lapsia kielen oppimisessa.
Tutkimus on muodoltaan toimintatutkimus. Tekijä tutki lasten kielen nykyistä tilaa nauhoittamalla kahdenkeskeisiä keskusteluita lasten kanssa Piäjussa talvella 2013. Lisäksi tekijä keskusteli kielipesän työntekijöiden kanssa Piäjun tarpeista koskien lasten kielenoppimista. Kirjallisena tutkimusmateriaalina tekijällä oli lasten sanelemia ja kielipesän työntekijän ylöskirjaamia tarinoita vuodelta 2012. Näiden tietojen pohjalta tekijä suunnitteli Piäjulle draamallisia harjoitteita, joiden avulla lapset voivat kielipesän työntekijöiden kanssa yhdessä kehittää niitä kielen osa-alueita, joissa he tarvitsevat erityisesti harjoitusta.
Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että kielipesää varten suunniteltavien draamallisten harjoitteiden tulee ottaa huomioon kielelliset- ja kulttuurilliset tarpeet, kuten myös lasten omat kiinnostusten kohteet. Tällä tavoin draaman työtapojen soveltaminen palvelee kielipesän lasten kielenoppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsilla on mahdollisuus oppia ohjatun leikin kautta uusia sanoja, sanontoja ja kielen rakenteita.
Tutkimus on muodoltaan toimintatutkimus. Tekijä tutki lasten kielen nykyistä tilaa nauhoittamalla kahdenkeskeisiä keskusteluita lasten kanssa Piäjussa talvella 2013. Lisäksi tekijä keskusteli kielipesän työntekijöiden kanssa Piäjun tarpeista koskien lasten kielenoppimista. Kirjallisena tutkimusmateriaalina tekijällä oli lasten sanelemia ja kielipesän työntekijän ylöskirjaamia tarinoita vuodelta 2012. Näiden tietojen pohjalta tekijä suunnitteli Piäjulle draamallisia harjoitteita, joiden avulla lapset voivat kielipesän työntekijöiden kanssa yhdessä kehittää niitä kielen osa-alueita, joissa he tarvitsevat erityisesti harjoitusta.
Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että kielipesää varten suunniteltavien draamallisten harjoitteiden tulee ottaa huomioon kielelliset- ja kulttuurilliset tarpeet, kuten myös lasten omat kiinnostusten kohteet. Tällä tavoin draaman työtapojen soveltaminen palvelee kielipesän lasten kielenoppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsilla on mahdollisuus oppia ohjatun leikin kautta uusia sanoja, sanontoja ja kielen rakenteita.