Kasvatuskumppanuuden toteutuminen päiväkodin 0–3-vuotiaiden ryhmässä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kasvatuskumppanuus toteutuu päiväkodissa alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä työntekijöiden ja vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan myös selville, minkälaisia kehitystarpeita ryhmässä on kasvatuskumppanuuden suhteen työntekijöiden ja vanhempien mielestä.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin työntekijöiltä ja vanhemmilta kyselylomakkeilla. Aineisto analysoitiin laadullisen aineiston analyysinä. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Opinnäytetyön viitekehyksenä on kasvatuskumppanuus. Viitekehyksessä on kuvattu kasvatuskumppanuuden syntyä, käsitettä, tavoitteita, rakentumista ja kasvatuskumppanuutta eri osapuolten näkökulmasta.

Yhteisiksi teemoiksi työntekijöiden ja vanhempien vastauksissa nousivat avoimuus, lapsi keskiössä, roolit sekä kasvatusvastuu ja yhteiset tavoitteet. Sekä työntekijät että vanhemmat arvostivat avointa vuorovaikutusta. Osa työntekijöistä toivoi kiireettömämpää ilmapiiriä ja enemmän hetkiä kohdata vanhempia ja paneutua heidän kuulumisiinsa. Varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut koettiin olevan väylä vaikuttaa vanhempana ja osallistaa vanhempia. Moni vanhemmista esitti erilaisia kehitysehdotuksia vanhempien ja työntekijöiden kumppanuuden parantamiseksi. Vanhemmat haluaisivat myös kuulla lisää lapsen päivästä ja hänen oppimistaan asioista. Sekä työntekijät että vanhemmat toivoivat lisää yhteisiä tapahtumia.

The purpose of this study was to clarify how the upbringing partnership is executed from the perspective of employees and parents in a kindergarten group consisting of under three years. In addition the aim was to discover what kind of developmental needs the group has regarding upbringing partnership according to the employees' and parents' opinions.

The study is a qualitative research. The material was collected from the employees and the parents with a questionnaire. The material was analyzed as a qualitative analysis. As an analysis method the themes were used. In the theoretical part the birth of upbringing partnership, the concept, goals, the foundation and upbringing partnership from the points of views of different sides were described.

The shared themes in the employees' and the parents' responses were openness, a child in the center, roles and upbringing responsibility and common goals. The employees and the parents appreciated open interaction. Some employees wished for a more unhurried atmosphere and more occasions to confront parents and to really listen to how they are doing. The discussions for early childhood education were seen as a way to influence as a parent and to involve parents. Many of the parents presented different kinds of developmental suggestions to enhance partnership between the employees and the parents. The parents would also like to know more about their child's day and the things they've learned. Both the employees and the parents wished to have more common events.