Veljeyttä ja verkostoja luomassa : maahanmuuttajamiesten ja syntysuomalaisten miesten kokemuksia Miessakit ry:n Vieraasta Veljeksi -projektin oppimisryhmistä

Abstract

Salminen, Seija. Veljeyttä ja verkostoja luomassa. Maahanmuuttajamiesten ja syntysuomalaisten miesten kokemuksia Miessakit ry:n Vieraasta Veljeksi -projektin oppimisryhmistä. Helsinki, kevät 2013, 135 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ja kuvailla, miksi maahanmuuttajamiehet ja syntysuomalaiset miehet ovat lähteneet mukaan Vieraasta Veljeksi -projektin miehille suunnattuihin oppimisryhmiin ja millaisia merkityksiä he antavat oppimisryhmätoiminnalle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kotoutumisen ja kotouttamisen sekä sukupuolisensitiivisyyden ja sukupuolierityisyyden käsitteistä. Aineiston analyysissä on hyödynnetty sosiokulttuurisen innostamisen käsitteitä ja ulottuvuuksia.

Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jota Miessakit ry:n Vieraasta Veljeksi -projekti sekä muut maahanmuuttajatyötä tekevät toimijat voivat hyödyntää kehittäessään maahanmuuttajamiehille ja syntysuomalaisille miehille suunnattua kaksisuuntaista kotoutumista tukevaa ryhmätoimintaa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä maahanmuuttajamiehiä kohtaan ja tuoda esiin heidän ehkä vähän katveeseen jääneitä tuen tarpeitaan kotoutumisessa. Opinnäytetyöhön on koottu tietoa maahanmuuttajamiesten kotoutumiseen vaikuttavista tekijöistä ja sukupuolisensitiivisyydestä. Tietoa voivat hyödyntää sosiaalialan opiskelijat, maahanmuuttajien parissa työskentelevät tai tavalliset kansalaiset, jotka ovat kiinnostuneita vapaaehtoistyöstä maahanmuuttajien parissa.

Opinnäytetyö sijoittuu sosiaalityön käytäntötutkimuksen viitekehykseen. Se on laadullinen, ja siinä on käytetty etnografista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto on hankittu vuoden 2012 kevään ja syksyn aikana kenttätyössä kolmessa oppimisryhmässä. Aineiston hankinnassa on käytetty osallistuvaa havainnointia ja teemahaastatteluja, jotka on tehty yhdelletoista oppimisryhmätoimintaan osallistujalle. Opinnäytetyössä on kuvattu varsin tarkasti tutkimuksen toteuttaminen etnografisella tutkimusotteella, mistä on hyötyä niille, jotka suunnittelevat etnografian tekemistä.

Oppimisryhmätoiminta on tarjonnut maahanmuuttajamiehille mahdollisuuksia tutustua syntysuomalaisiin miehiin, päästä keskustelemaan heidän kanssaan suomen kielellä ja saada heiltä suomalaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja elämänmenoon liittyvää hiljaista tietoa. Syntysuomalaiset miehet puolestaan ovat saaneet tietoa maahanmuuttajamiehistä, heidän kulttuureistaan, elämäntilanteistaan ja kotoutumisen kokemuksistaan. Yhdessä tekeminen ja yhteiset juttutuokiot oppimisryhmissä ovat lisänneet maahanmuuttajamiesten ja syntysuomalaisten miesten molemminpuolista ymmärrystä. Oppimisryhmästä on tullut monelle viikon kohokohta ja miesten oma paikka, jossa voi tavata ystäviä, luoda sosiaalisia verkostoja, saada neuvoja, rentoutua ja vapautua hetkeksi arjen paineista.

Asiasanat: maahanmuuttajat, miehet, sukupuolisensitiivisyys, ryhmätoiminta, kotoutuminen, etnografia

Salminen, Seija. Building Brotherhood and Social Networks. An Ethnographic Study of the Learning Groups for Immigrant Men and Finnish Men. 135 p., 4 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2013. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services.

The purpose of the study was to describe and understand the learning group activities of the Finnish project called Vieraasta Veljeksi (From Stranger to Brother). The objective of the project was to encourage the integration of immigrant men by creating new forms of interaction, communication and co-operation between immigrant men and Finnish men. The theoretical framework of the study was based on the concepts of integration, gender sensitivity and sociocultural animation.

The study was of qualitative nature, and it was carried out using ethnographic approach. The data was collected via two main methods: doing fieldwork and participant observation in three learning groups and conducting thematic interviews with eleven persons from the learning groups.

The results show that learning groups have offered immigrant men new possibilities to get to know Finnish men and to practice Finnish together by discussing timely issues, visiting interesting places and taking part in various sport and cultural activities. Learning groups have become fixed meeting points for immigrant men where they can meet friends and get advice in various issues. Learning group activities have helped to increase mutual trust and understanding between immigrant men and Finnish men. The weekly group meetings have brought variation and recreation to the everyday lives of the participants.

Key words: immigrant men, gender sensitivity, group activity, integration, ethnographic