Liikekielen rakentaminen kineettisessä elokuvassa

Abstract

Opinnäytetyöni käsittelee sitä, millä eri tavoilla liikettä voi kuvata. Kineettinen elokuva on kuvan ja leikkauksen koreografiaa, jossa liikekielellä on erityinen asema. Kaikki pyörii kahden asian välillä – kameran ja näyttelijän. Tärkeä tutkimuskysymys on se, kuinka kameran tulisi liikkua suhteessa näyttelijän liikkeeseen.

Lähestyn tutkimuskysymystäni tutkimalla kineettisten elokuvien liikekieltä. Elokuva-analyysin kautta voin hajottaa elokuvan rakenteen osiin ja sillä tavalla erotella yksittäiset liikkeet ja liikesarjat. Jaan teoriapohjani kolmeen osaan: termin määritelmään, liikkeeseen ja lähikuvaan. Lähdemateriaalina käytän elokuvia, alan kirjallisuutta ja omia päiväkirjamerkintöjäni. Elokuvat toimivat peilipintana, johon heijastan liikkeen jatkuvuuden teorioita.

Opinnäytetyöni projektiosa on lyhytelokuva Elokuva nimeltä Kuutio, joka kuvattiin maalis–huhtikuussa 2013. Elokuvan on toiminnallinen tutkielma, joka tutkii ihmiskehon suhdetta sitä ympäröivään tilaan. Prosessin kuvauksessa sovellan elokuva-analyysin ja teoriapohjan antamia tuloksia.

Olettamukseni oli se, että kuvaajan tulisi valita jokin kuvaustyyli ja pysyä siinä. Joko näyttelijä liikkuu tai kamera liikkuu, mutta ei kummatkin yhtä aikaa. Alkuperäinen ajatukseni liikkeen jatkuvuuden muodostamisesta on muuttunut, koska samaan lopputulokseen voi päästä usealla tavalla.

My bachelor’s thesis studies how the camera can express movement. Kinetic film is a seamless cohesion of cinematography and editing, in which movement language plays a very crucial part. Everything revolves around two things: the camera and the actor. In the core of my analysis is the question of how to move the camera in a relationship with the actor.

I approach the question of movement language by film analysis. Results are easier to interpret when a film is sectioned in individual movements or poses. I analyze kinetic film with three separate sections – definition, movement and close-up. My source material consists of reference movies, literature and my own dairy notes.

The theory basis of thesis work is juxtaposed with a short film called the Cube which deals with the issues of movement language and kinetic choreography. The film was shot in March - April 2013 and it’s a functional study of human body. The Cube takes an advantage of the characterics of the kinetic film.

My hypothesis was that a cinematographer should choose a very distinctive way of shooting and sticking to it. During the writing prosess, I have concluded that to maintain a continuity of a movement, there are many ways to achieve kinetic coherence.