Maanmittausalan haasteet koulutuksen, ammatti-identiteetin ja yhteiskunnallisen aseman näkökulmasta
Onkamo, Tommi (2013)
Onkamo, Tommi
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295473
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä Suomen maanmittauksen alan ammattikorkeakouluopetukseen, yhteiskunnalliseen asemaan ja ammatti-identiteettiin. Opinnäytetyössä keskitytään erityisesti kolmeen näkökulmaan: ammattikorkeakoulusta valmistuvien maanmittareiden koulutuksen työelämälähtöisyyteen sekä maanmittausalan näkyvyyteen ja imagoon yhteiskunnassamme.
Opinnäytetyön ohessa teetettiin kysely aiheeseen liittyen 2.-4 vuoden maanmittaustekniikan opiskelijoille Rovaniemen ammattikorkeakoulussa ja Espoon Leppävaaran Metropolia ammattikorkeakoulussa. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena. Kohderyhmän vastattavissa oli web-kyselylomake.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että maanmittaus on kovin vähän ulkoisesti markkinoitu ala, jonka olemassaolo tiedostetaan opiskelijoiden kesken monesti vasta opiskelupaikkaa hakiessa. Myös ammattikorkeakoulussa opetus on paikoitellen erillään työelämän kysynnästä. Maanmittausalan imago on kyselyn tulosten mukaan vääristynyt tai vanhentunut, mutta työllisyystilanne on hyvä tai osittain hyvä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että maanmittaustekniikan näkymättömyys yhteiskunnassa johtuu pääosin koko ammattikunnan laajemmasta pirstaloitumisesta, maanmittareiden koulutuksen heikohkosta profiloimisesta ja vähäisestä ammatti-identiteetin yhteisestä vaalimisesta. Ammattikunnan sisäiset ja ulkoiset haasteet ovat yhteisiä koko alalle ammattiliittoon tai tutkintoon katsomatta. Maanmittareiden sijoittumista ja etenemistä työelämän tehtävissä ohjaa myös entistä enemmän henkilön osaaminen kuin suoritettu tutkinto.
Opinnäytetyön tuloksissa ehdotettiin maanmittausalalle parempaa näkyvyyttä ja tunnistettavuutta esimerkiksi sosiaalisen median ja virtuaalisten ympäristöjen
nykyistä parempana ja tehokkaampana hyödyntämisenä markkinoinnissa ja opetuksessa. Myös maanmittareiden verkostoitumiseen ehdotettiin sähköisen
viestinnän lisäämistä ja sitä kautta haettuun yhteneväisyyteen pyrkivää ratkaisumallia.
Opinnäytetyön ohessa teetettiin kysely aiheeseen liittyen 2.-4 vuoden maanmittaustekniikan opiskelijoille Rovaniemen ammattikorkeakoulussa ja Espoon Leppävaaran Metropolia ammattikorkeakoulussa. Kysely toteutettiin kokonaistutkimuksena. Kohderyhmän vastattavissa oli web-kyselylomake.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että maanmittaus on kovin vähän ulkoisesti markkinoitu ala, jonka olemassaolo tiedostetaan opiskelijoiden kesken monesti vasta opiskelupaikkaa hakiessa. Myös ammattikorkeakoulussa opetus on paikoitellen erillään työelämän kysynnästä. Maanmittausalan imago on kyselyn tulosten mukaan vääristynyt tai vanhentunut, mutta työllisyystilanne on hyvä tai osittain hyvä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että maanmittaustekniikan näkymättömyys yhteiskunnassa johtuu pääosin koko ammattikunnan laajemmasta pirstaloitumisesta, maanmittareiden koulutuksen heikohkosta profiloimisesta ja vähäisestä ammatti-identiteetin yhteisestä vaalimisesta. Ammattikunnan sisäiset ja ulkoiset haasteet ovat yhteisiä koko alalle ammattiliittoon tai tutkintoon katsomatta. Maanmittareiden sijoittumista ja etenemistä työelämän tehtävissä ohjaa myös entistä enemmän henkilön osaaminen kuin suoritettu tutkinto.
Opinnäytetyön tuloksissa ehdotettiin maanmittausalalle parempaa näkyvyyttä ja tunnistettavuutta esimerkiksi sosiaalisen median ja virtuaalisten ympäristöjen
nykyistä parempana ja tehokkaampana hyödyntämisenä markkinoinnissa ja opetuksessa. Myös maanmittareiden verkostoitumiseen ehdotettiin sähköisen
viestinnän lisäämistä ja sitä kautta haettuun yhteneväisyyteen pyrkivää ratkaisumallia.