Mikrobivaurioituneiden rakenteiden tutkiminen : Rakenteesta otettava ilmanäyte tutkimusten apuna
Kauppi, Henna (2013)
Kauppi, Henna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304054024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304054024
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia, voiko rakenteesta otettavia ilmanäytteitä käyttää apuna tutkittaessa rakenteiden kuntoa ja mahdollisten rakenteissa olevien mikrobivaurioiden vaikutuksia sisäilman laatuun. Työ tehtiin yhteistyössä Vantaan kaupungin tilakeskuksen ja Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. Näytteenoton suoritti yksityinen taho.
Kirjallisuusosiossa käytiin läpi yleisesti kosteus- ja mikrobivaurioita ja rakennuksen kunnon selvittämistä.
Työssä tutustuttiin kahden päiväkotirakennuksen ja kahden koulurakennuksen selvityksiin. Kaikissa kohteissa yhtenä näytteenottomenetelmänä oli ilmanäytteen ottaminen rakenteesta. Ilmanäytteitä otettiin lattia- ja seinärakenteista käyttäen 6-vaihe-impaktoria. Näytteitä otettiin yhteensä 19 kappaletta ja näytteenottoajat vaihtelivat 2-8 minuutin välillä.
Näytetulosten perusteella havaittiin, että rakenneilmanäytteiden tukena tarvitaan aina myös muita selvityksiä ja mittauksia. Ilmanäytteitä tulisi ottaa useampana näytteenottokertana. Menetelmän avulla on mahdollista saada lisätietoa rakenteiden kunnosta ja mahdollisten mikrobien kulkeutumisesta rakenteesta sisäilmaan.
Menetelmää tulee kehittää edelleen ja tutkimuksia tulee jatkaa, jotta menetelmän käyttökelpoisuudesta saadaan lisätietoa.
Kirjallisuusosiossa käytiin läpi yleisesti kosteus- ja mikrobivaurioita ja rakennuksen kunnon selvittämistä.
Työssä tutustuttiin kahden päiväkotirakennuksen ja kahden koulurakennuksen selvityksiin. Kaikissa kohteissa yhtenä näytteenottomenetelmänä oli ilmanäytteen ottaminen rakenteesta. Ilmanäytteitä otettiin lattia- ja seinärakenteista käyttäen 6-vaihe-impaktoria. Näytteitä otettiin yhteensä 19 kappaletta ja näytteenottoajat vaihtelivat 2-8 minuutin välillä.
Näytetulosten perusteella havaittiin, että rakenneilmanäytteiden tukena tarvitaan aina myös muita selvityksiä ja mittauksia. Ilmanäytteitä tulisi ottaa useampana näytteenottokertana. Menetelmän avulla on mahdollista saada lisätietoa rakenteiden kunnosta ja mahdollisten mikrobien kulkeutumisesta rakenteesta sisäilmaan.
Menetelmää tulee kehittää edelleen ja tutkimuksia tulee jatkaa, jotta menetelmän käyttökelpoisuudesta saadaan lisätietoa.